Maaseudun kehittäminen edellyttää hallitukselta vahvaa visiota – Maaseudun uusi aika -yhdistys (MUA ry) jätti lausuntonsa maaseutupoliittisen selonteon luonnokseen
Maaseutututkijoiden ja kehittäjien kansallinen yhdistys, Maaseudun uusi aika ry, jätti lausuntonsa maaseutupoliittisen selonteon luonnokseen.
Yhdistys korostaa, että maaseutupoliittinen selonteko on erittäin ajankohtainen. Monet tämän päivän yhteiskunnallisista kysymyksistä liittyen niin turvallisuuteen, huoltovarmuuteen kuin kestävyyssiirtymään ovat mitä suurimmissa määrin maaseutupoliittisia kysymyksiä.
Julkisen vallan roolia terävöitettävä
Selonteossa painotetaan vahvasti kansalaisyhteiskunnan merkitystä maaseudulla ja korostetaan yksilöiden ja yhteisöjen toimijuutta realisoida maaseutualueiden mahdollisuuksia. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnalla onkin maaseudun elinvoiman ylläpitämisessä eittämättä tärkeä, jopa kriittinen merkitys.
Lausunnossaan Maaseudun uusi aika ry peräänkuuluttaa kuitenkin hallitukselta selkeämpiä linjauksia julkisen vallan tahtotilasta ja toimenpiteistä maaseudun elinvoiman uudistamiseksi.
Yhdistys katsoo, että maaseudun elinvoiman ylläpitämistä ja uudistamista ei voida jättää kansalaisyhteiskunnan ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen varaan. Kansalaisyhteiskunnan tehtäväkenttä on maaseudulla jo nykyisellään laaja, ja lisäksi kansalaisjärjestöjen rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset murentavat osaltaan sen toimintaedellytyksiä. Perus- ja välttämättömyyspalveluiden tarjoaminen maaseudulla tulee olla lähtökohtaisesti julkisen sektorin tehtävä. Valtion tulisi kohdentaa maaseutualueille määrätietoisesti myös tietointensiivisiä rahavirtoja uudistamaan maaseudun taloudellisia rakenteita.
Maaseutupolitiikka tarvitsee selkeän vision
Hyvä visio voimaannuttaa, suuntaa ja antaa valtuutuksen toiminnalle. Selonteon maaseutuvisio ”Elävät maaseutumme – turvallisen, toiveikkaan ja menestyksekkään tulevaisuuden ytimessä” jää tässä mielessä yhdistyksen mielestä vaisuksi. Koska maaseudun ongelmat ovat rakenteellisia, on epärealistista olettaa, että ongelmiin olisi mahdollista puuttua mielenmaisemia “toiveikkaaksi” muokkaamalla, ilman että toimintaympäristö itsessään muuttuu – mihin politiikalla voidaan vaikuttaa.
Edessämme on laajoja yhteiskunnallisia murroksia, joita ajavat mm. tarve irrottautua fossiilisesta aineenvaihdunnasta, geopolitiikan jännittyneisyys ja hyvinvointivaltion rahoitusvaikeudet. Onkin oletettavaa, että lähestyvä murrosaika tarjoaa mahdollisuusikkunan negatiivisen kehityksen kierteestä irrottautumiseen. Yhdistys katsoo, että tämän ajatuksen tulisi olla maaseutupoliittisen selonteon vision ytimessä. Visiossa tulisi ilmaista selkeästi tulevaisuuden tahtotila eli näkemys suomalaisesta maaseudusta vuonna 2040.
Selonteosta tukea maaseutututkimukselle
Yhdistys pitää erittäin ilahduttavana ja tärkeänä, että maaseutupoliittisessa selonteossa on noteerattu maaseututiedon ja -tutkimuksen merkitys ja että maaseutututkimuksen ja -opetuksen rakenteita halutaan kehittää. Yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen tarve korostuu yhteiskunnassa monista eri näkökulmista: maaseudun rooli kestävyyssiirtymässä, aluehallinnollisten uudistusten maaseutuvaikutukset, palvelurakenteiden muutokset ja uudet palveluratkaisut, maaseudun talouden kehitys, kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuudennäkymät jne. Maaseututietoa ja -tutkimusta voi kaikkiaan pitää kansallisen maaseutupolitiikan kivijalkana ja jopa kriittisenä tekijänä menestyksekkään aluekehittämisen toteuttamiselle.
On hienoa, että maaseutututkimuksen ja –tiedon merkitys tulee selonteossa esille myös siihen liittyvinä tavoitteina, kuten pyrkimyksenä löytää rakenteellisia ratkaisuja maaseutututkimuksen ja -opetuksen vahvistamiseksi (kehittämissuositus nro 21). Jo vuoden 2009 selonteossa tavoitteeksi asetettiin, että maahan perustettu maaseutututkimuksen professuuriverkosto saisi pysyvän rahoituksen ja että kymmenen yliopiston yhteinen Rural Studies – maisteriohjelma vakiinnutettaisiin osaksi suomalaista yliopisto-opetusta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Siksi suositeltavia toimia olisivatkin nyt maaseutututkimusprofessuurien perustaminen uudelleen ja yhteiskuntatieteellisen maaseutuopetuksen sisällyttäminen selkeästi osaksi yhteiskuntatieteellisiä ja maatalous-metsätieteellisiä yliopisto-opintoja.
Maaseudun uusi aika ry:n lausunnon laativat yhdistyksen hallituksesta Mari Kattilakoski, Ella Mustakangas, Irene Kuhmonen, Aapo Jumppanen, Pasi Saukkonen, Antti Puupponen, Leena Erälinna ja Henrik Hausen.
Maaseudun uusi aika ry:n lausunto maaseutupoliittisen selonteon luonnoksesta on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/c0699b5e-e150-4484-9c6c-915f62662258/20cbcfd2-e20f-448d-9e4e-014232201c46/LAUSUNTO_20250815092929.PDF
Hallituksen on tarkoitus antaa selonteko eduskunnalle loppuvuodesta 2025. Selonteko on järjestyksessään kolmas. Aiemmat maaseutupoliittiset selonteot on annettu eduskunnalle vuosina 1993 ja 2009.