Maaseutututkijatapaaminen 2024

Iisalmi

Vuoden 2024 maaseutututkijatapaaminen järjestetään Iisalmen Runnissa 28.–29.8.2024 teemalla ”Maaseutu kriisien maailmassa”.

Ohjelma

Tulostettava ohjelma, pdf, 1 sivu >>>

Spa Hotel Runni, Runnintie 407, Iisalmi

Keskiviikko 28.8.

10.30 Ilmoittautuminen ja lounasmahdollisuus (omakustanteinen)

12.00 Aloitusseminaari, puheenjohtajana Aapo Jumppanen

Avaussanat
Mari Kattilakoski, puheenjohtaja, MUA ry           

Keynote 1: Hyvinvointialueiden leveät hartiat ja tekevät kädet maaseudun näkökulmasta
Aila-Leena Matthies, professori, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokesk. Chydenius

Keynote 2: Sukupuolten maaseutu
Tytti Määttä, maakuntajohtaja, Pohjois-Savon liitto

Maaseutututkimuslehden ajankohtaiset
Irene Kuhmonen, päätoimittaja, Maaseutututkimus-lehti

Käytännön tiedotukset, työryhmiin opastus

14.00–15.00 Kahvit ja siirtyminen työryhmiin

15.00–16.30 Työryhmät, sessio I

16.40–18.10 Työryhmät, sessio II

19.00 Illallinen

20.00 Iltaohjelma

Muun muassa Torsti Hyyryläisen puheenvuoro, juontajana Pasi Saukkonen

Torstai 29.8.

7.00 Aamiainen

8.30–10.00 Työryhmät, sessio III

10.00–10.30 Kahvit

10.30 Päätösseminaari, poheenjohtajana Mari Kattilakoski

Keynote 3: Ruoka hybridisen yhdyskuntarakenteen jäsentäjänä
Juha Helenius, professori, Ruralia-instituutti, Mikkeli

Keynote 4: Maaseutu kriisien maailmassa – maailmanpolitiikan kriisit ja suomalainen maaseutu eilen ja tänään
Aapo Jumppanen, yliopistotutkija, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen tiedonvaihto- ja innovointijärjestelmä AKIS
Tiina Hartman, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Tuija Kallio, verkostokoordinaattori, maaseutuverkostoyksikkö

Kylien kehittäminen ja tutkimus
Arto Pirttilahti, puheenjohtaja, Suomen Kylät ry

MUAn loppusanat

13.10 Lounas (omakustanteinen)

Osallistumismaksut ja ilmoittautuminen 19.7. mennessä

Ilmoittautuminen viimeistään perjantaina 19.7.

Osallistumismaksu on sama, osallistuitpa yhtenä tai molempina päivinä. Maksu kattaa ohjelman, kahvit ja illallisen. Myös ryhmien vetäjät ja alustajat maksavat osallistumismaksun.

Muan jäsenet: 100 euroa

Ei jäsen: 130 euroa

Perustutkinto-opiskelijat ja työttömät: 50 euroa

Lasku

Lähetämme varmistuksen ilmoittautumisesta ja laskun kohta ilmoittautumisen jälkeen. Osallistumismaksu ja mahdollinen jäsenmaksu maksetaan MUA:n tilille kahden viikon kuluessa, viimeistään 26.7. mennessä. Ilmoittakaa, jos lomakausi tms. vaikeuttaa laskujen käsittelyä niin sovitaan myöhäisempi maksuajankohta (sihteeri@mua.fi).

Osallistumisen peruminen, muuta kysyttävää tai ilmoitettavaa?

Mikäli osallistuminen perutaan viimeistään maanantaina 26.7.  osallistumismaksu palautetaan kokonaisuudessaan. Mikäli osallistuminen perutaan sen jälkeen, osallistumismaksua ei voida järjestämiskulujen vuoksi enää palauttaa. Esteen sattuessa osallistumisen voi kuluitta siirtää toiselle henkilölle.Mahdollisesta osallistumisen perumisesta ilmoitetaan sähköpostilla sihteeri@mua.fi. Jos haluat tarkistaa oletko jo ilmoittautunut tai onko jäsenmaksusi jo maksettu, ota yhteyttä sihteeri@mua.fi

Lisätietoja

Ilmoittautuneille ja osallistumismaksun maksaneille lähetetään lisätietoja viimeistään viikolla 33 sähköpostilla. Seuraa myös MUA:n kotisivuja mua.fi

Ilmoittautuminen 19.7. mennessä:

Majoitus, varaa 26.7. mennessä!

Tutkijatapaamisen osallistujille on varattu (26.7. asti)  majoituskiintiö tapaamispaikan hotellista:

Varaukset Spa Hotel Runni:
myyntipalvelu@spahotelrunni.fi tai puh. 040 667 1846

Spa Hotel Runni >>>

Tarjoushintainen majoitus on voimassa ainoastaan suoraan hotelliin sähköpostilla tai puhelimitse tehdyissä varauksissa, mainitse varausta tehdessä ”maaseutututkijatapaaminen”.

Tarjoushinnat:

128 €/vrk/2hh
118 €/vrk/1hh
+lisävuode 45 €/hlö/vrk (max 2/huone)
Majoitus sisältää aamiaisen sekä vapaan Spa-osaston käytön.

Nämä hinnat ovat voimassa 26.7. asti! Myöhemmin varatut huoneet ovat kalliimpia!

Hinnat koskevat öitä 27.-28.8. (pitkämatkalaisille) sekä 28.-29.8.(tapaaminen)

Yhden hengen huoneita on rajoitetusti!

Muita majoitusvaihtoehtoja Iisalmessa: https://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Matkailu-ja-tapahtumat/Majoitus

Tietoja Runnista

Tapaaminen järjestetään Pohjois-Savossa, Iisalmen Runnissa 28.–29.8.2024.

”Runni on kylä Iisalmessa Kiurujoen varrella, kaupungista runsaat 20 kilometriä Kiuruvedelle päin. Vuoden 1970 kuntaliitokseen asti Runni kuului Iisalmen maalaiskuntaan. Kylässä ja sen lähipiirissä sijaitsee n. 300 taloutta. Kylällä on oma koulu. Runnin kylä on omaleimainen: luonto ja varhaisen kylpylätoiminnan, laivaliikenteen ja rautatien historia ovat muokanneet siitä omaperäisen. Runni on yksi Iisalmen merkittävimmistä perinnemaisemakohteista ja museovirasto on listannut Runnin kylpylän ja Saarikosken kanavan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa.

Kylän nimi tulee ruotsin kielen lähdettä tarkoittavasta sanasta brunn. Runnin terveysvettä pulppuava lähde tuli tunnetuksi jo 1700-luvulla.” (huom.! brunn on kaivo eikä lähde. HH)

”Runnin lähteen maine alkoi levitä ja sen luo virtasi kiinnostuneita kaikkialta kotimaasta ja ulkomailtakin. Henrik Gabriel Porthanin 1794 kirjoittama artikkeli Runnin terveysvesilähteestä nosti suosion uusiin mittoihin.

Kulkuyhteydet paikalle olivat aluksi huonot. Oli kuljettava korpiteitä ratsain tai jalkaisin tai soudettava vesiä pitkin. Silti siellä kävi vuosittain 300-400 vierasta. He olivat varustautuneet omin eväin ja yöpyivät läheisessä mökkipahasessa.[2]

Rakennetun juomamajan ja kylpylän myötä Runnista kehittyi vähitellen vilkas kylä. Kylpylärakennuksessa levähtivät erityisesti reumaattisista kivuista kärsivät vieraat. Nykyisin toimiva Runnin kylpylä on perustettu 1904. Spa hotel Runnin Kartano- ja Kylpylähotelleissa on yhteensä 81 huonetta ja lähes 200 vuodepaikkaa. Suomen merkkihenkilöistä Runnilla on vieraillut muun muassa Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kylpylä järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia, esimerkiksi juhannusjuhlia.

Nykyisin Kylpylähotellin toiminnasta vastaa Spa Hotel Runni Oy. Kylpylähotelli on peruskorjattu 2015.”

Lähde: Wikipedia

Runnin seudun kyläyhdistys kaupungin sivuilla >>>

Runnin seudun kyläyhdistys Facebookissa >>>

Runnintupa Pohjois-Savon kylien sivuilla >>>

Seurantalo Runnintupa

 

Työryhmät

Esityksiin ja etukäteen julkistettaviin abstrakteihin liittyvät ohjeet ovat tässä: https://www.mua.fi/2024/04/19/esityksia-tyoryhmiin/

Abstraktit ja työryhmäesittelyt julkaistaan pari viikkoa ennen tapaamista abstraktikirjassa, abstraktikirja jää Muan kotisivuille.

Tapaamisessa ryhmien välillä saa siirtyä vapaasti ja yksi ryhmä sijoittuu yhdelle, kahdelle tai kolmelle sessiolle (á puolitoista tuntia) riippuen ryhmän alustusten määrästä. Ryhmän vetäjä voi rajoittaa esitysten keston esimerkiksi 15 tai 20 minuuttiin, niin että jää aikaa keskustelulle.

Ryhmien määrä ja järjestys on korjattu 20.6. Tätä numerointia käytetään tapaamisessa (ryhmät otsikon mukaan aakkosjärjestyksessä)

1 Ajassa ja tilassa muuttuva maaseudun arki

Arki käsitteenä ymmärretään ihmisten toimintaa määrittävänä tilallisena ja ajallisena toimintaympäristönä, jossa keskeistä on rutiinin mukaisten toimintojen toistettavuus ja ennakoitavuus. Vaikka arjen paikaksi usein määrittyy koti, ei arki ole yhteiskunnallista rakenteista irrallista toimintaa. Yhteiskunnalliset rakenteet kehystävät niin kotona tapahtuvaa hoivaa kuin rajayhteistyötä, joka ammatin tai harrastusten kautta voi muuttua niin rutinoituneeksi ja toisteiseksi, että siitä tulee osa toimijoiden arkea. Turvallisen arjen toistettavia toimintoja ovat niin kodin viikkosiivous, kaupassa ja työssä käyminen kuin vuosittain toistuvat ja vuoden kiertoon liittyvät arjen uusintamisen rutiinit (keväiset pihatyöt, syksyiset sienten ja marjojen keruu). (Ks. esim. Jokinen 2005; Felski 2000; Assmuth ym. 2021). Rita Felskin (2000) sanoin arki tapahtuu ajassa ja tilassa niin itsestään selvänä, että tekemiseen ei tarvitse kiinnittää huomiota. Mutta arki voi myös mennä rikki, tekemisen paikka ja tavanomaisuus voivat kriisiytyä. 

Koska arki on paikkaan sidottua, niin erilaiset paikat rakentavat ja kehystävät arkea eri tavoin. Maaseudun ja kaupungin arki on yhtäläinen mutta erilainen. Maaseudulla mukaan tulevat pitkät välimatkat, energiansaantiin liittyvät vaikeudet ja sisäänkirjoitettuna oletus, että maaseudun asukkaat ovat ikään kuin tottuneita ja velvollisia hoitamaan kriisinsä itse, koska ovat valinneet asua maaseudulla. Maaseudulla kriisin aiheuttajia voi olla monia: lapsen lähikoulu voi siirtyä omalta kylältä kuntakeskukseen, itäsuomalaiseen ylirajaiseen elämään tottunut ihminen voi joutua rakentamaan arjen hoivasuhteensa uudelleen, jos rajanylityskäytännöt muuttuvat äkisti, paikallisen elinkeinonharjoittajan arki voi rikkoutua, kun rajan yli matkustaminen kielletään, ihminen voi menettää työnsä tai arjen uhkaksi voi nousta kaivoshanke tai jokin muu yllättävä tekijä. Tässä työryhmässä pyritään tavoittamaan ihmisten kokemusta arjen kriisiytymisestä maaseudulla. Työryhmään ovat tervetulleita esitykset niin historiallisesta kuin nykyajan näkökulmasta. Teemat voivat vaihdella rajatutkimuksesta kyläkouluihin, hautausmaista ristiäiskulttuuriin tai kaivosvarauksista petopolitiikkaan ja kimppakyyteihin. Keskeistä on, että esityksissä on arkea ja arjen toimintoja maaseudulla.

Lähteet:
Assmuth, Laura, Haverinen, Ville-Samuli, Prokkola, Eeva-Kaisa, Pöllänen, Pirjo, Rannikko, Anni & Sotkasiira, Tiina (toim.) (2021). Muuttoliikkeet ja arjen turvallisuus. Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Felski, Rita (2000). The invention of everyday life. – New Formations 39 (1999–2000), 15–31.
Jokinen, Eeva (2005). Aikuisten arki. Gaudeamus, Helsinki. 

Työryhmän vetäjät:
Ismo Björn, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, ismo.bjorn@uef.fi
Alina Kuusisto, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, alina.kuusisto@uef.fi
Kari Korolainen, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, kari.korolainen@uef.fi
Pirjo Pöllänen, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, pirjo.pollanen@uef.fi

2 Aluetaloudet kriisien maailmassa

Maaseutujen kohtaamat kriisit ja muut olennaiset muutokset johtavat myös aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Aluetaloudet ovat kokeneet monia voimakkaita muutoksia toimintaympäristöissään, jotka ovat vaikuttaneet esimerkiksi alueiden toimialarakenteeseen, työllisyyskehitykseen, tulonjakoon tai vetovoimaan. Aluetaloudet kohtaavat kriisejä jatkossakin, esimerkiksi kun ilmasto, turvallisuustilanne ja väestörakenne muuttuvat.

Työryhmässä käsitellään erilaisten kriisien vaikutuksia aluetalouksiin monista eri näkökulmista. Millä tavoilla ja kuinka voimakkaasti erilaiset kriisit vaikuttavat aluetalouksiin? Miten muutoksiin sopeutuminen näkyy aluetalouksissa? Miten alueiden resilienssiä voidaan vahvistaa? Miten alueet voivat tukea toisiaan kriiseihin sopeutumisessa? Millä edellytyksillä sopeutuminen voi tapahtua alueellisesti kestävästi? Millä menetelmillä ja lähestymistavoilla kriisien aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella?

Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi päättyneissä tai käynnissä olevissa tutkimus- tai kehittämishankkeissa toteutettuja aluetaloustarkasteluja. Esitykset voivat käsitellä laaja-alaisesti maaseutualueiden toimintaympäristöissä tapahtuvien tai niihin heijastuvien muutosten vaikutuksia aluetalouksiin.

Työryhmän vetäjät:
Susanna Kujala, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, susanna.kujala@helsinki.fi,
Outi Hakala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, outi.hakala@helsinki.fi

3 Huolet ja huolenpito kriisiaikojen maaseudulla

Maaseutu on usein nähty yhteisöllisenä ja turvallisena paikkana, mutta maaseudun asukkaiden elämään voi liittyä myös monenlaisia huolia. Viime vuosien kriisit, kuten koronapandemia, Ukrainan sota ja ilmastokriisi, vaikuttavat elämään myös maaseudulla. Samalla pitkäaikaisempiakin ongelmia on yhä ratkaisematta, kuten vähenevän ja ikääntyvän väestön, puuttuvien työpaikkojen ja katoavien palveluiden kysymykset. Yhteiskunnalliset ja paikalliset muutokset sekä niihin liittyvät pelot voivat heijastua maaseudulla asuvien elämään esimerkiksi monenlaisina arkeen ja turvallisuuteen liittyvinä huolina. Toisaalta maaseudulta voi löytyä huolenpitoa, joka saattaa jäädä huolipuheessa piiloon.

Työryhmässä käsitellään maaseudulla elämiseen liittyviä huolia, huolenpitoa ja turvallisuutta. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja: Millaisia huolia maaseudulla elävät kokevat? Miten ajankohtaiset kriisit näkyvät maaseudulla? Millaiset asiat edistävät turvallisuutta ja huolenpitoa? Miten maaseudulla asuvien huoliin on vastattu tai voitaisiin vastata? Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät huolen ja huolenpidon kysymyksiä maaseudulla monenlaisista näkökulmista. Työryhmän järjestää Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen konsortiohanke HUOMA eli Huolen ja huolenpidon maaseutu.

Työryhmän vetäjät:
Verna Helle, verna.a.e.helle@jyu.fi
Katariina Kotila,
Hanna-Mari Ikonen
Maarit Sireni, maarit.sireni@uef.fi

4 Koskettava tieto? Etnografioita maalla ja maalta

Voiko maaseutua koskeva tieto koskettaa? Kuinka uskottavaa on koskettava tieto? Kun etnografinen tutkimusote pohjaa kehollisuuteen, paikallisuuteen ja läsnäoloon, niin tilastollisin menetelmin tai kyselytutkimuksen keinoin tuotettu tieto mielletään usein objektiiviseksi ja tutkijasta riippumattomaksi. Samalla tällainen tieto saattaa kuitenkin jäädä etäiseksi ilman kokemuksellista kosketuspintaa maaseudun asukkaiden kohtaamiin kriiseihin.

Kuinka kestävyyskriisejä ja maaseudun toimeentulon kysymyksiä ratkaistaan, jos joku tapa tuottaa tietoa, tutkia tai tulkita maaseutuja jää kätköön? Jotkut ongelmat ja kysymykset saattavat jäädä tutkimukselta piiloon, jos maaseutututkimuksen metodologinen repertuaari on kapea tai jos tiettyjä menetelmiä painotetaan ylitse toisten. Usein kaivataan lisää tietoa maaseudun moninaisista ilmiöistä, mutta harvemmin pohditaan miten tämä tieto on saatu aikaiseksi tai mistä se on peräisin. Tiedon tuottamisen tiimellyksessä tutkija voi itsekin joutua todistamaan tai kokemaan kriisejä osana kenttätöitään tai henkilökohtaisessa elämässään. Samalla tutkijalle voi avautua kriisien ja maaseutuelon moninaisuus. 

Tässä työryhmässä haluamme pohtia, miksi etnografiset menetelmät ovat tärkeitä maaseutututkimuksessa. Pohdimme yhdessä millaisia uusia näkökulmia kehollisen ja koskettavan tiedon avulla voi avautua maaseutuun ja sitä kohtaaviin kestävyys- ja toimeentulokriiseihin. Millaisia haasteita kehollisen ja koskettavan tiedon tutkija saattaa kohdata? Mitä koskettavasta tiedosta voi seurata tutkijalle, tutkittaville tai yhteiskunnalle laajemmin?

Työryhmän vetäjät:
Galina Kallio, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto galina.kallio@helsinki.fi 
Eeva Uusitalo, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto eeva.uusitalo@helsinki.fi 
Toni Ruuska, Helsingin yliopisto toni.ruuska@helsinki.fi

5 Maaseudun palvelut ja osallisuus – muutos ja tulevaisuus

Maaseudun palveluverkossa tapahtuneet ja tapahtumassa olevat muutokset heijastelevat hyvinvointivaltion tilaa, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen uusia tapoja kuin myös kansalaisyhteiskunnan muuttuvaa roolia. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kouluverkkoa koskevat suunnitelmat ovat kiihdyttäneet keskustelua lähipalvelujen määrittelytarpeesta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin maaseutuvaikutusten arvioinnista. Samaan aikaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tukeakseen julkinen sektori kehittää digitaalisia ja liikkuvia palveluja.

Palvelurakenteiden muutokseen, yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tulevaisuuteen liittyvät olennaisesti osallisuuden ja kansalaistoiminnan kysymykset – miten maaseudun asukkaiden ääni kuuluu ja millaiseksi kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden rooli muotoutuu kuntien ja hyvinvointialueiden muuttuvissa rakenteissa.

Työryhmäesityksiä toivotaan mm. seuraavista näkökulmista:

  • Maaseudun julkisten ja yksityisten palvelujen tila ja tulevaisuuden näkymät
  • Digitaalisten palvelujen kehittyminen, digiosallisuus ja digisyrjäytyminen
  • Maaseudun liikkuvat palvelut
  • Maaseudun yhteisötalouden tila ja kehityssuunnat
  • Koettu osallisuus ja osallisuutta tukevat rakenteet, käytännöt ja menetelmät
  • Järjestöjen ja yhdistysten (muuttuva) rooli kunnissa ja hyvinvointialueilla
  • Maaseutuvaikutusten arviointi palveluverkkomuutoksissa

Työryhmään toivotaan sekä tutkijoiden että kehittäjien esityksiä palvelujen ja osallisuuden tilasta ja tulevaisuuden näkymistä maaseudulla sekä konkreettisia esimerkkejä palveluja ja osallisuutta vahvistavista ratkaisumalleista.

Työryhmän vetäjät
Mari Kattilakoski, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, mari.kattilakoski@uef.fi
Seija Korhonen, yhteisökehittäjä, Kehittämisyhdistys Mansikka ry, seija.korhonen@mansikkary.fi

6 Maaseudun ratkaisuja vihreään siirtymään

Ilmastonmuutos, kiristyvät päästövähennystavoitteet sekä geopoliittiset jännitteet vaativat nopean siirtymän uusiutuviin energianlähteisiin. Globaalien muutosten pyörteissä vihreä siirtymä tarjoaa uudenlaisen kasvustrategian maaseudun alueille. Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, rakentaminen vaikuttaa erityisesti sellaisilla syrjäisemmillä seuduilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa on harva asutus, hyvä tuulisuus ja kattava kantaverkko. Vihreän siirtymän hankkeilla saattaa olla yksittäisissä kunnissa hyvin merkittäviä talous- ja työllisyysvaikutuksia, etenkin jos energiaa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa paikallisesti mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteiksi. Keskustelu vihreästä siirtymästä on kuitenkin usein hyvin teknologiakeskeistä. Sen rinnalle tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista pohdintaa siitä, miten varmistaa maaseudun elinvoimaisuus ja resilienssi sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla tulevaisuudessa.  Maaseudun asukkailla ja yhteisöillä on merkittävä rooli tässä pohdinnassa, ja heidän näkemystensä sekä tiedon hyödyntäminen on ensisijaista siirtymän onnistumisessa. Myös siirtymän oikeudenmukaisuus edellyttää yhteisöiden tiivistä osallistumista vihreää siirtymää koskeviin päätöksenteon prosesseihin.

Tässä työryhmässä pohdimme miten tukea maaseudun asukkaiden roolia uusien sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien toimintatapojen synnyttämisessä sekä tunnistamisessa. Pohdimme esim. miten voisimme aktivoida yhteisötaitoja sekä yhteisöiden hiljaista tietoa?  Entä mitä oppeja maaseudun yhteisöillä on uusiutuvan energian uudenlaisten yhteisöiden luomisessa?

Työryhmässämme:

  • tarkastellaan miten vihreän siirtymän investoinnit ja kehitys tuovat maaseudulle elinvoimaa
  • pohditaan vihreän siirtymän vaikutuksia maaseudun asukkaiden elämään sekä eri elinkeinoihin
  • kartoitetaan uusia (myös kokeellisia kuten kävelyhaastattelut tai videomenetelmät) tapoja tutkia asukkaiden paikkasidonnaisia arvoja sekä käsityksiä muutoksista
  • etsitään ratkaisuja paikallisten osallisuuden lisäämiseksi vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa sekä ympäristöpäätöksenteossa yleisesti
  • etsitään uusia keinoja uusiutuvan energian rakentamisen yhteisvaikutusten arviointiin
  • pohditaan uusia tarvittavia yhteisötaitoja tulevaisuuden muutoksiin sopeuduttaessa

Vetäjä:
Tuuli Parviainen, tutkijatohtori, Ylä- ja Itä-Kainuun vihreän siirtymän osaamiskeskus-hanke, Past present sustainability (PAES)- tutkimusryhmä, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta,Helsingin yliopisto
tuuli.parviainen@helsinki.fi

7 Maaseutualueet, maailmanpolitiikka ja liikkuvuus – Eilen, tänään ja huomenna 

Maaseutu ja maaseutualueet ovat aina olleet sidoksissa ylialueellisiin muutoksiin. Jo esihistoriassa suomalainen maaseutu asukkaineen oli osa laajempaa kansainvälistä verkostoa. Ajatukset, ihmiset ja tavarat liikkuivat Pohjolan, muun Euroopan ja arktisen alueen sisällä. Teknologian kehityttyä vaikutukset kohdataan nykyään entistä nopeammin. Taloudelliset, kulttuuriset ja maailmanpoliittiset virtaukset vaikuttavat globaalisti, mutta eivät kaikkialla samalla tavalla ja samassa tahdissa.

Paikalliset ja alueelliset rakenteet, kehityskaaret ja äkilliset muutokset ovat usein reaktioita kansainvälisiin tapahtumiin. Se, mikä näyttää maaseutupolitiikalta ja maaseudun kehittämiseltä, voikin olla pohjimmiltaan ulko-, turvallisuus- tai ulkomaankauppapoliittisten vaikutteiden motivoimaa. Tapahtumat naapurimaissa tai jopa maailman toisella puolella vaikuttavat maaseudun asukkaisiin, yrityksiin, kulttuuriin ja valtiolliseen ohjaukseen. Sotilaallisten jännitteiden kasvaminen maailmanjärjestelmän tasolla näkyy vaikutuksina myös suomalaisella maaseudulla, esimerkiksi juuri nyt itärajan sulkeuduttua ja kaupankäynnin tyrehdyttyä.

Kansainväliset suhdanteet ja kiinnittyminen kansainväliseen vaihtoon vaikuttavat työhön ja toimeentuloon syrjäisilläkin maaseutualueilla. Ne ulottavat vaikutuksensa myös luontoon ja maisemiin. Tästä ovat vahvoja esimerkkejä hyvässä ja pahassa niin metsä- ja kaivosteollisuus kuin vaikkapa neuvostokaupan aikainen tevanake-teollisuus.

Maailmanpolitiikka vaikuttaa myös ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen alueiden välillä, ja toisin päin: liikkuvuus synnyttää ilmiöitä, jotka vaikuttavat kansainväliseen politiikkaan.

Työryhmä kokoaa kansainvälisen politiikan, liikkuvuuden ja alueiden ajallisuuden päivien yleisen teeman kehyksessä (maaseutu kriisien maailmassa).  Tarkastelu voi olla myös globaali – tällöin jonkinlainen vertailu Suomea lähellä oleviin ilmiöihin, tapahtumiin tai alueisiin olisi suotavaa. Etusijalla ovat alkuperäislähteisiin nojaavat esitelmät, mutta pois ei suljeta myöskään kirjallisuuteen pohjautuvia tai heuristisia puheenvuoroja.

Työryhmä toteutetaan yhteistyössä Kansainvälisen aluehistorian järjestön (International Society for Regional History, ISRH, https://isrh.org/) kanssa.

Työryhmän vetäjät
Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, sulevi.riukulehto@helsinki.fi
Aapo Jumppanen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, aapo.jumppanen@helsinki.fi
Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö, marmat@utu.fi
Toni Ahvenainen, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö, toni.ahvenainen@migrationinstitute.fi

8 Paikallisista reiluista ruokajärjestelmistä maaseudun vahvuus

Maaseudun merkitystä ei voi väheksyä muutosten ja kriisien äärellä. Maaseudulla on keskeinen rooli ruoantuotannossa, ja sitä kautta omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitäjänä. Lisäksi maaseudulla toimivat yritykset ovat merkittävä työllistäjä maaseudulla, ja niiden vaikutukset maaseudun elinvoimaan ulottuvat myös paljon maataloutta laajemmalle. Ruokaturvaa lisäävät paikallisuuteen perustuvat hajautetut toimintatavat liittyen koko ruokajärjestelmään. Vaihtoehtoiset ruokajärjestelmät ja uudenlaiset toimintamallit luovat mahdollisuuksia kestävyyteen perustuvalle toiminnalle ruoantuotannosta jalostuksen ja jakelutoiminnan kautta kuluttajille saakka.

Muutos kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa ruokajärjestelmää vaatii paitsi muutoksia toimintamalleihin ja reiluun kustannusten jakoon, myös uudenlaista ja tiiviimpää yhteistyötä pellolta pöytään. Ruoantuotannon tulisi olla reilumpaa sekä tuottajia että luontoa kohtaan. Ruokajärjestelmämme tarvitsee erityyppisiä ja monimuotoisia tiloja, siis tilojen diversiteettiä, mikä osaltaan tukee luonnon ja myös viljelykasvien monimuotoisuutta. Paikalliset ja lyhyet toimitusketjut mahdollistavat tuottajien ja kuluttajien kohtaamisen, jolloin dialogin kautta rakentuu uudenlaista ymmärrystä ja arvostusta. Yhteistyön edistämisessä myös ruoka-alaan liittyvällä kehittämistoiminnalla ja verkostoitumisella on tärkeä rooli, ja siihen kannustaa esimerkiksi EU:n klusterityö.

Ryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät ruokajärjestelmiin tai ruokaketjuihin liittyviä haasteita ja ratkaisuja eri näkökulmista huomioiden maaseutu toimintaympäristönä. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi ruoantuotantoon tai -jalostukseen, lyhyisiin ketjuihin, ruokakulttuuriin, ruokayrittäjyyteen, toimijoiden väliseen yhteistyöhön tai tuottajien ja kuluttajien vuoropuheluun.

Työryhmän vetäjät:
Päivi Töyli, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, paivi.toyli@helsinki.fi
Anne Rintamäki, Turun yliopisto, anne.rintamaki@utu.fi
Kati Partanen, Savonia-ammattikorkeakoulu

9 Suomalaisen eläintuotannon oikeuttamisen ja haastamisen narratiivit kestävyysmurroksessa

Suomalainen elintarviketuotanto perustuu pitkälti tuotantoeläimistä saataviin tuotteisiin, erityisesti maitoon ja lihaan. Tällä hetkellä ruuantuotantoon kohdistuu kuitenkin monenlaisia haasteita ja murrospaineita. Tutkimukset osoittavat, että ravitsemuksellisesti terveellisempi ja ympäristön kannalta kestävämpi ruuantuotanto edellyttäisi eläinperäisten tuotteiden merkittävää vähentämistä ruokavaliossa. Eläinperäisen ruuan tuotantoon ja tuotantoeläinten kohteluun kohdistuu kasvavaa kritiikkiä myös eettisistä syistä. Tämän lisäksi monet maatilat ovat taloudellisissa vaikeuksissa tuottajahintojen laskiessa ja tuotantokulujen kasvaessa. Ratkaisuksi tarjotaan usein lisääntyvää tehostamista ja tuotantopanosten kasvattamista. Tilojen määrä vähenee nopealla tahdilla samalla kun maanviljelijät kokevat tulevansa syyllistetyiksi julkisissa keskusteluissa maatalouden ilmastopäästöistä, luontovaikutuksista ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Koska ruuan alkutuotanto tapahtuu suurimmaksi osaksi maaseudulla, ruuantuotannon muutoksilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia maaseutuun ja maatalouteen.

Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka pohtivat, miten suomalaista eläintuotantoa kehystetään ja oikeutetaan, mutta toisaalta myös haastetaan, moninaisten murrospaineiden ja kriisien keskellä. Millaisilla diskursseilla ja narratiiveilla nykyisen tuotantomuodon ja tuotannon nykyisen mittakaavan säilyttämistä perustellaan, millaisilla taas kyseenalaistetaan? Millaisia vaikutuksia eri muutosskenaarioilla voisi olla maatalouteen ja maaseutuun? Toivotamme työryhmään tervetulleeksi niin teoreettiset kuin empiirisetkin esitykset eri tieteenaloilta.

Työryhmän vetäjät:
Taija Kaarlenkaski, Itä-Suomen yliopisto, taija.kaarlenkaski@uef.fi
Annika Lonkila, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, annika.lonkila@syke.fi

10 Utopiaa vai aitoja ratkaisuja – millaisia näkymättömiä mahdollisuuksia maaseudun tulevaisuudelle on?

Vielä sata vuotta sitten emme nähneet kaupungistumisen, älypuhelinten ja etäyhteyksien tulevan. Ne olivat silloin näkymättömissä, mutta nyt ne ovat arkipäivää, jonka olemme luoneet. Tulevaisuuden tarkasteleminen vielä näkymättömien mahdollisuuksien valossa on keskeistä, sillä rajussa muutoksessa olevassa maailmassa vääjäämätön huono lopputulos voi vaikuttaa todennäköiseltä. Kuitenkin olemme saaneet kestävyysmurroksessa jo paljon hyvää aikaan ja tulevaisuus on vielä tekemättä. Usein ajatteluamme rajoittaa kykymme nähdä tulevaisuuteen vain historiaa peilaten. Entä, jos historia ei toistakaan itseään, millaisia yhteiskuntamme ja planeettamme kannalta elintärkeitä ratkaisuja maaseudulla voidaan kehittää tulevaisuudessa? Millaisia maatiloja meillä on tulevaisuudessa ja millaisin keinoin uudistavissa ja elinvoimaisissa yhteisöissä voitaisiin tuottaa julkiset palvelut koulutuksesta terveydenhuoltoon? Elävän tulevaisuudenkuvan maalaaminen maaseudulle on elintärkeää sille, millainen tulevaisuus Suomen maaseudulle tehdään.

Utopiaa vai aitoja ratkaisuja – millaisia näkymättömiä mahdollisuuksia maaseudun tulevaisuudelle on? – työryhmä kutsuu kaikkia perinteiset ajattelun rajat ylittävästä tulevaisuuden tekemisestä kiinnostuneet tutkijat mukaan. Esitysten teemoja ei ole rajoitettu, kuten ei ajatteluakaan, mutta niiden tulisi olla myönteisiä tulevaisuuden ratkaisuja ja mahdollisuuksia maaseudulle maalaavia.

Työryhmän vetäjä:
Soja Sädeharju, Itä-Suomen yliopisto, projektitutkija SISU STN -tutkimushanke, soja.sadeharju@uef.fi

Teema

Vuoden 2024 maaseutututkijatapaaminen järjestetään teemalla ”Maaseutu kriisien maailmassa”.

Elämme muuttuvassa ja epävarmassa ajassa. Koronapandemia ja sitä seurannut Ukrainan sota ovat horjuttaneet turvallisuuden tunnetta ja ruokkineet yhteiskunnallista ja globaalia epävarmuutta ja kriisitietoisuutta. Myös ilmastonmuutos luo uudenlaisia uhkakuvia. Maaseudun asukkaiden ja yrittäjien arkeen nämä ovat heijastuneet muun muassa energian hintojen nousuna ja maataloustuotannon tiukentuvina ympäristövaatimuksina. Itärajan sulkeminen on heikentänyt aluetaloudellisia kehitysnäkymiä erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Hyvinvointialueilla kaavaillut leikkaukset tulevat puolestaan näkymään konkreettisella tavalla maaseudun asukkaiden arjessa. Yksityisten palvelujen väheneminen on myös todellisuutta monin paikoin. Huoltosuhdetta heikentää ikääntyvä väestö, eikä maahanmuuttokaan näyttäisi merkittävästi korjaavan tilannetta.

Samalla kun monet kriiseistä heijastuvat juuri maaseutuun, huudetaan kriisien keskellä olevaa maaseutua myös apuun. Korona-aikana havahduttiin maaseudun hajanaisemman yhdyskunta- ja tuotantorakenteen etuihin. Maaseudulla tapahtuva ruoantuotanto ylläpitää ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta maaseutu on noussut tärkeäksi keskustelun aiheeksi, niin maaseutualueiden asuttuna pitämisen kuin varautumisen kannalta. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa maaseutu on niin ikään avainasemassa – tuuli- ja aurinkopuistot nousevat maaseudulle tuottamaan uusiutuvaa energiaa pääosin kaupunkien ja teollisuuden kasvaviin tarpeisiin.

Maaseudun asema vallitsevien yhteiskunnallisten muutosten ja kriisien ratkaisemisessa ja niihin varautumisessa on keskeinen, mutta samalla vaikea. Maaseutuun kohdistuu ristiriitaisia ja tiukentuvia odotuksia, joihin vastaaminen ei ole helppoa. Maailmanpolitiikan ja talouden myllerryksien heijastuminen suomalaiselle maaseudulle ei ole kuitenkaan uusi ilmiö. Maaseutu on aina ollut kytköksissä yleismaailmallisiin virtauksiin muinaisesta turkiskaupasta teolliseen vallankumoukseen, maailmansotiin ja Euroopan unioniin.

Vuoden 2024 Maaseutututkijatapaamiseen toivomme ehdotuksia työryhmistä, joissa pohditaan yhtäältä sitä, millaisia kriittisiä muutossuuntia maaseutuun on viime vuosina kohdistunut ja kohdistumassa, ja millaisia ovat näiden vaikutukset niin maaseudun asukkaiden arkeen, yhteisölliseen toimintaan kuin talouden näkymiin. Toisaalta toivomme ehdotuksia myös ryhmistä, joissa käsitellään maaseudun roolia kriisien ratkaisijana ja joissa pureudutaan myös maaseudun kansainvälisiin, poliittisiin ja taloudellisiin kytköksiin. On hyvä muistaa, että maaseutu on tarjonnut aiemminkin ratkaisuja niin suomalaisen yhteiskunnan sisäisten kuin ulkoisten haasteiden edessä.

Vuosi 2023

Maaseudun uusi aika ry

Vuosi 2022

Vuosi 2021

Vuosi 2019

Vuosi 2018

Vuosi 2017

Maaseudun uusi aika ry

Vuosi 2016

Vuosi 2015

Vuosi 2014

LIITY JÄSENEKSI!

Yhdistys edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta, osallistuu maaseutupoliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja on mukana maaseudun kehittämistyössä.

Yhdistys on kaikille avoin. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Scroll to Top