Resilienssi-sana on hyväksytty virallisesti suomen kielen sanaksi. Alun perin ekologian piirissä esitelty käsite on jo virallistamista ennen ehditty omaksua psykologiassa, yhteiskuntatieteissä ja kestävyystieteessä ja ihmisten arkipuheessakin. Resilienssillä tarkoitetaan laajasti kykyä sietää, palautua, sopeutua ja joustaa, mutta myös muuntautua ulkoisten “häiriöiden” tai muutosten kohdatessa. Yleisesti resilienssiä pidetään yhtenä tärkeänä mekanismina kestävyyttä tavoiteltaessa ja kestävyysmuutoksen käsite yhdistyy siihen saumattomasti. Mutta mitä resilienssi ja kestävyysmuutos tarkoittavat maaseudun kontekstissa?
Näillä alkusanoilla haluamme kutsua Sinut kirjoittamaan Maaseutututkimuksen Resilienssiteemanumeroon, johon toivotaan monitieteistä yhteiskuntatieteellistä keskustelua aiheen tiimoilta. Teemanumeron tavoitteena on tuoda esiin resilienssi- ja maaseutututkimuksen yhteisiä tutkimusintressejä – mielellään kestävyysmuutoksen kontekstissa. Tällöin yhteisön ja sen toiminnan kannalta keskeisen alueen/ympäristön merkitys korostuu, samoin kuin yhteisöjen ja instituutioiden joustavuus, avoimuus ja muutoskyvykkyys. Maaseudun kontekstissa tärkeää on huomioida koko yhteiskuntaa koskettavien ilmiöiden vaikutus maaseutuun kohdistuviin vaateisiin. Niiden myötä maaseutua katsotaan uusin silmin, sitä kaivataan apuun kestävyystalkoisiin ja hiilineutraalin yhteiskunnan mahdollistajaksi. Muuttuuko maaseudun identiteetti myllerryksessä?
Teemanumeroon kaivataan erityisesti artikkeleita, jotka kytkeytyvät resilienssikeskustelussa esiin nousseisiin muutosteemoihin. Niitä voivat olla
- ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset elinolosuhteissa sekä ilmastonmuutoksen
hillinnän ja sopeutumisen politikkatoimenpiteiden edellyttämät siirtymät
tuotantojärjestelmissä - yksittäisten elinkeinojen nopeat muutospaineet (matkailu, maa- ja metsätalous, poronhoito,
kalatalous, kaivostoiminta jne.) sekä elinkeinojen yhteispeli esimerkiksi ruokajärjestelmissä - tietoyhteiskunnan haavoittuvuus teknologian tai globaalien tietoverkkojen äkillisissä
häiriöissä - väestörakenteen muutos ja kansainvälisen muuttoliikkeen ailahtelu
- hyvinvointia tukevien rakenteiden muutokset pandemioiden aikakaudella
- yhteisöjen monipaikkaistumisen vaikutukset ja itseorganisoituvien yhteisöjen
muutoskestävyys
Myös teemaa kokoavat katsausartikkelit sekä kriittiset akateemisesta tai laajemmasta julkisesta keskustelusta innoituksensa saavat puheenvuorot ovat tervetulleita, esimerkiksi skenaariot oman onnensa nojaan jätetyistä yhteisöistä, jotka kaipaisivat lähinnä politiikan tekijöiltä muutoskyvykkyyttä. Artikkelit ja katsausartikkelit vertaisarvioidaan lehden normaalin käytännön mukaan.
Kirjoittajia pyydetään lähettämään lyhyet kirjoitusehdotukset (n. 300 sanaa: alustava otsikko, tausta, tavoite, tarvittaessa aineisto ja menetelmät sekä alustavat johtopäätökset) 4.3.2022 mennessä osoitteisiin kaisa.schmidt-thome@demoshelsinki.fi ja kaarina.tervo-kankare@oulu.fi. Tiivistelmiä käytetään arviointiprosessin ja julkaisun sisältösuunnitelman valmisteluun. Tieto hyväksymisestä mukaan teemanumeroon toimitetaan maaliskuun alussa.
Lehden kirjoitusohjeiden mukaisesti valmistellut, vertaisarviointimenettelyn läpikäyvät artikkelikäsikirjoitukset ja katsaukset (kummatkin n. 50 000 merkkiä välilyönteineen) tulee lähettää lehteen 31.5.2022 mennessä. Puheenvuorotyylisiä kirjoituksia (n. 30 000 merkkiä välilyönteineen) voi lähettää 30.9.2022 asti. Tekstit voivat olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä.
Teemanumero julkaistaan loppuvuodesta 2022.
Teemanumeron toimituskuntaan kuuluvat Torsti Hyyryläinen, Kaisa Schmidt-Thome, Katriina Soini, Kaarina Tervo-Kankare ja Seija Tuulentie.
Recent Comments