Maaseutututkijatapaaminen 2021 Muuttuva ruokaketju -session aloitti Kirsi Korhosen (Luke), Toivo Muilun (Luke) ja Hanna Konttisen (HY) tekemä selvitys siitä, miten tuottajien ja kuluttajien näkemykset palkokasvien kotimaisesta tuotannosta kohtaavat. Kasvispainotteinen ruoka kiinnostaa yhä enemmän sekä ruoan kuluttajia että kotimaisten palkokasvien tuottajia. Kotimaisuus ja paikallisen tuotannon arvostuksen lisääntyminen onkin yksi osa ruokajärjestelmän muutosta, mikä näkyy kotimaisessa palkokasvituotannossa. Selvityksen mukaan tuottajista 77 %:a ja 72 % kuluttajista piti kotimaisuutta tärkeänä. Mielenkiintoista oli kuulla, miten harva kuluttajista (27 %) ja vielä harvempi tuottajista (9 %) piti palkokasvielintarvikkeiden lihankaltaisuutta tärkeänä ominaisuutena.
Perinteisellä menetelmiltä tuotetun proteiinin tuotannosta siirryttiin jouhevasti kohti teknologisiin innovaatioihin perustuvaa solumaataloutta. Toni Ryynäsen (HY, Ruralia) tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä synteettisen proteiinituotannon ja solumaatalouden vaikutuksista maatalouteen ja maaseutuihin. Laajan otoksen tutkimuksessa suomalaiset suhtautuvat varovaisen myönteisesti solumaatalouteen ja sen tuotteisiin. Esityksessä kävi ilmi, että suomalaisten suhtautuminen solumaatalouteen on muita pohjoismaita positiivisempaa. Solumaataloudella koettiin olevan vaikutuksia globaaliin ruokajärjestelmään, kansantalouteen sekä paikalliseen luontoon ja viljelijöihin. Toisaalta, aihealueen uutuudesta kertoo se, että lähes kolmanneksella vastaajista ei ollut selkeää mielipidettä solumaatalouteen.
Session loput esitykset liittyivät kiinnostavasti kuluttajien valintoihin. Kumppanuusmaatalouden kiinnostavuudesta kuluttajien keskuudessa olivat selvittäneet Hannele Suvanto ja Leena Viitaharju (HY, Ruralia). Kumppanuusmaatalous kiinnostaa kuluttajia, mutta edelleen siitä tiedetään hyvin vähän. Kyselyn mukaan kuluttajia kiinnostaa kumppanuusmaataloudessa erityisesti kotimaisuus, paikallisuus ja tuoreet tuotteet. Nuoret ja naiset kokivat kumppanuusmaatalouden edustavan erityisesti ympäristöystävällistä ja eettistä ruoantuotantoa. Selvityksen perusteella havaittiin kiinnostuksissa eroja eri ikäryhmien välillä. Nuoria kiinnosti kumppanuusmaataloudessa erityisesti uudet virikkeet ruoanlaittoon, oppiminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vastaavasti vanhempia ikäryhmiä kiinnosti tuotteiden tuoreus ja säännöllinen saatavuus huomattavasti enemmän.
Johanna Mattilan (TY, Brahea) selvityksessä puolestaan tarkasteltiin, miten lähiruokatuotteiden pakkausmerkinnät tukevat kuluttajia vastuullisten ostopäätösten tekemistä. Jotta kuluttajat pystyvät tekemään vastuullisia ostopäätöksiä, he kaipaavat enemmän tietoa ruoan tuotantoketjusta. Kuluttajakyselyn 2020 avulla tutkittiin eteläsuomalaisten kuluttajien lähiruoanhankintaan liittyviä motiiveja. Vastauksista selvisi, että lähiruokaa suosivilla kuluttajilla korostuivat ruoanhankinnassa vastuullisuuden eri ulottuvuudet. Ruoan tuotantoketjun läpinäkyvyyden esiintuominen, pellolta pöytään -periaatteella, oli tälle kuluttajaryhmälle keskeistä. Tuotepakkauksen ja pakkausmerkintöjen roolia vastuullisuusviestinnän välineenä pohdittiinkin esityksessä yritys- ja tuotetarinan rinnalla.
Työryhmän lopuksi pureuduttiin siihen, miten tuottajien ja kuluttajien kohtaamisten onnistunut Osta tilalta! -päivän avulla. Jo vuodesta 2016 järjestetyn Osta tilalta! -päivään liittyen on alusta asti kerätty aktiivisesti palautetta päivän tilallaan järjestäneiltä tahoilta. Palaute on antanut suuntaviivoja siihen, miten päivää voidaan jatkossa kehittää edelleen. Päivi Töylin (TY, Brahea) esityksessä selvisi, että sekä tapahtumassa vierailleiden kävijöiden että ostosten määrällä laskettuna tapahtuma on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Tapahtuman järjestäjiä Osta tilalta! -päivässä on vuosien saatossa ollut saman verran, ja heistä valtaosa toivoi päivän järjestämistä uudelleen.
Tutustu tarkemmin esityksiin abstraktikirjassa (pdf).
Kirjoittaja: Työryhmän koordinaattori Leena Erälinna, Turun yliopiston Brahea-keskus
Recent Comments