Vuoden 2019 gradupalkinnon sai Nelli Eerikäinen tutkielmallaan “Paikkaperustaisen kehittämisen tekijät ja näkijät. Case YHYRES-yhdistys maaseudun kehittäjänä vuonna 2030”. Palkintoraadin terveiset:
Maaseudun uusi aika yhdistyksen gradupalkinto on muotoutunut vuosittaiseksi perinteeksi. Palkinnon valitsevat yleensä yhdistyksen puheenjohtaja yhdessä Maaseudun uusi aika -lehden päätoimittajan kanssa, ellei heistä kumpikaan ole tehtävään esteellinen. Tänä vuonna noudatettiin perinteitä tässäkin mielessä ja raadissa olivat puheenjohtaja Kaisu Kumpulainen ja päätoimittaja Antti Puupponen.
Kilpailuun ilmoittautui viisi hyvätasoista gradua. Ehdokkaat olivat eri yliopistoista ja eri tieteenaloilta. Ehdolla olevissa töissä oli kuitenkin huomattavia eroja siinä, miten ne käsittelevät maaseutua ja miten maaseudun kehittämisen näkökulma tulee esiin. Pidimme tätä keskeisenä kriteerinä palkinnon saamiselle.
Viidestä ehdokkaasta voittajaksi valikoitui lopulta Nelli Eerikäisen aluetieteen gradututkielma, joka on tehty Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä. Tutkielma otsikko on ”Paikkaperustaisen kehittämisen tekijät ja näkijät. Case YHYRES-yhdistys maaseudun kehittäjänä vuonna 2030.”
Eerikäisen tutkielma pureutuu maaseutututkimuksen kentässä ajankohtaiseen keskusteluun paikkaperusteisesta kehittämisestä tuoden siihen myös uutta näkökulmaa. Tutkielmaa voi pitää metodologisesti omaperäisenä. Eerikäinen soveltaa työssään delfoi-menetelmää, joka on opinnäytetyölle epäilemättä varsin vaativa tehtävä. Tulosten perusteella Eerikäinen näkee paikkaperusteisuudelle tarvetta. Hän korostaa myös sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutusta, samoin kuin maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen merkitystä kehitystyössä. Hän huomauttaa osuvasti, että mikään yhdistys ei yksin pysty huolehtimaan kehittämistyöstä, jolloin tarvitaan vahvaa sidosryhmätyötä.
Eerikäinen toteaa tutkielmansa johtopäätöksissä: ”Toimintaryhmien ja kuntien vuorovaikutus voi mahdollisesti syventyä tulevien muutosten takia, eikä maaseutujen ja kaupunkien tulevaisuuden tarvitse leimautua vastakkainasetteluksi. Asetelman tulisi pikemminkin tukea vuorovaikutteisuutta ja laajempaa alueellista kehitystä.” Tästä on helppoa olla samaa mieltä, kun ajattelee maaseutututkimuksen ja maaseudun kehittämisen keskeisiä haasteita. Muutenkin voimme todeta, että Eerikäisen tutkielma tuottaa kokonaisuudessaan sellaista tietoa, jota voidaan soveltaa tulevaisuuden toimintaryhmätyössä ja muussa alueellisessa kehittämistyössä.
Lopuksi haluamme vielä kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita tutkielman tekijöitä. On ilahduttavaa huomata, että maaseutututkimusta tehdään usealla tieteenalalla ja monet, toisistaan poikkeavatkin, näkökulmat ovat sovellettavissa myös maaseutututkimuksessa. Haluammekin samalla kannustaa myös tulevia tutkielmien tekijöitä rohkeasti osallistumaan tähän vuosittaiseen kilpailuun. Toivomme myös, että maaseutututkijoiden yhteisö osaa viitoittaa graduntekijöille tietä moninaisiin, mielenkiintoisiin ja tärkeisiin maaseutututkimuksen aiheisiin, sillä tutkittavaa ja työtä riittää kyllä tulevaisuudessakin.
Kaisu Kumpulainen & Antti Puupponen
Kuvassa on Nellin lisäksi Maaseudun uusi aika -yhdistyksen varapuheenjohtaja Olli Lehtonen.
Recent Comments