Maaseutututkijatapaaminen Lappeenrannassa 25.-26.8.2022

 

kuvituskuva copyright Visit Saimaa

 

Kestävät paikallisyhteisöt

Maaseudun väestön ikääntyminen ja palvelurakenteiden muutokset, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä kärjistyvät globaalit konfliktit edellyttävät yhteiskunnalta ja maaseudun paikallisyhteisöiltä muutosten hallintaa ja kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvaa uudistumiskykyä. Paikallisyhteisöissä etsitään uusia ratkaisuja koskien muun muassa palvelujen järjestämistä, osallisuuden ja demokratian vahvistamista, hajautettua energian- ja ruoantuotantoa, aluetalouden vahvistamista, kestävää matkailua ja omavaraisuutta.

Muutos kohti kestävää yhteiskuntaa ja kestäviä paikallisyhteisöjä edellyttää rohkeutta ja kykyä ajatella ja toimia uudella tavalla. Poliittisen ohjauksen ja asiantuntijatiedon rinnalla kyse on vahvasti myös yhteisöjen sosiaalisesta kysymyksestä – paikallisyhteisöjen osallisuudesta, aktiivisuudesta ja valmiudesta etsiä rohkeasti uudenlaisia maaseudulle soveltuvia ratkaisuja. Paikallisyhteisöjen rakenteiden ja toimintatapojen uudistuessa on myös tärkeää, että yhteisön perusta, kuten identiteetti ja toimivat olemassa olevat rakenteet, säilyvät. Kuinka meneillään olevat muutokset muuttavat maaseutua ja sen paikallisyhteisöjä? Millaisia kestävyysratkaisuja maaseutualueilla on tunnistettavissa ja kehitetään?

Tervetuloa keskustelemaan, vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan uusia tutkimustuloksia!

#muatapaa2022

Lisätietoja: paivi.toyli@utu.fi

Ohjelma

Paikka: Holiday Club Saimaa

Osoite: Rauhanrinne 1, Rauha/Lappeenranta (Huom, jos saavut junalla, lähin rautatieasema Imatra) Katso saapumisohjeet!

 

Torstai 25.8.2022

11.30 Ilmoittautuminen ja lounasmahdollisuus (omakustanteinen)

13.00

Tervetuloa Maaseutututkijatapaamiseen Saimaan rannalle!

Energiamurros ja maaseutu: kohti kestävää ja kaikille oikeudenmukaista kehitystä, vanhempi tutkija ja apulaisjohtaja Mari Martiskainen, University of Sussex (Sussex Energy Group)

Järvi-Suomen maaseutu kestävyysmurroksen alustana, koordinaattori Harri Hakala, ELY-keskus

Maaseutuverkostosta ajankohtaisia, verkostoasiantuntija Tuomas Metsäniemi, verkostoasiantuntija, Maaseutuverkostopalvelut

Ajankohtaisia kuulumisia maaseutupolitiikan saralta, pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Antonia Husberg, maaseutupolitiikan neuvosto

14.45 – 15.15 Kahvitarjoilu ja siirtyminen työryhmiin

15.15 – noin 18.15 Työryhmät kokoontuvat

19.00 lähtien Karjalainen pitopöytä ja iltaohjelmaa, Easy Kitchen, Holiday Club Saimaa

 

Perjantai 26.8.2022

8.30 – 10 Työryhmät kokoontuvat

10.00 – 10.15 Kahvitarjoilu

10.15 –

Maaseudun rooli fossiilitalouden jälkeisessä yhteiskunnassa, tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Uusmaalaistuminen ja kohtuutalous kestävyysmurroksen ajureina, tutkijatohtori Toni Ruuska, Helsingin yliopisto

Muuttuva maaseutu- ja monipaikkaisuusjärjestö – Suomen Kylät, toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto, Suomen Kylät ry

Kolme vuosikymmentä maaseutututkimusta, päätoimittaja Torsti Hyyryläinen, Maaseutututkimus-lehti

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen puheenvuoro

MUA-yhdistyksen ajankohtaiset terveiset ja pro gradu -palkinnon jakaminen

12.30 – 14.00 Lounasmahdollisuus (omakustanteinen)

 

Saimaa Lokaali samassa paikassa 26.-28.8.

Lokaali on valtakunnallinen paikalliskehittäjien juhla. Tapahtumalla on jo pitkät perinteet: vuonna 2022 se järjestetään 35. kerran. Juhla järjestetään vuosittain eri maakunnassa. Se on viikonlopun mittainen tapahtuma, johon kuuluu retkiä, työpajoja ja juhlallisuuksia. Tapahtumassa palkitaan muun muassa Vuoden kylä ja Vuoden maaseututoimija.

Maaseudun uusi aika -yhdistys ja Saimaa Lokaali järjestävät yhteistyössä keskustelukammarin Kohti kylätoimintaa palvelevaa maaseutututkimusta lauantaina. Tutustu tarkemmin Saimaa Lokaaliin.

 

PUHUJAESITTELYT

Mari Martiskainen on vanhempi tutkija ja apulaisjohtaja Sussexin yliopistossa (Sussex Energy Group), sekä energia ja oikeudenmukaisuus teeman vetäjä Iso-Britannian laajuisessa energiatutkimuskeskuksessa (Centre for Research into Energy Demand Solutions). Hänen viimeaikaisin tutkimus on keskittynyt energiamurrokseen, energiaköyhyyteen ja liikenneköyhyyteen. Maaseutuun liittyen Mari on tutkinut esimerkiksi energia-yhteisöllisyyttä sekä Suomessa että Iso-Britanniassa. Hänellä on myös henkilökohtainen yhteys perhesiteiden kautta savolaiseen maaseutuun. Mari on julkaissut laajasti energia-alan kansainvälisissä akateemisissa julkaisuissa, ja hän on koulutukseltaan energiapolitiikan maisteri sekä tiede- ja innovaatiopolitiikan tohtori.

KTT, MMM, dosentti Tuomas Kuhmonen toimii tutkimusjohtajana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Turun yliopistossa, mutta on tehnyt ikänsä etätyötä Vesannolta käsin. Kuhmosen tutkimusaiheita ovat muun muassa ruokajärjestelmien ja alueiden vaihtoehtoiset tulevaisuudet sekä yhteiskunnan kestävyysmurros. Hän on aiemmin toiminut muun muassa yrittäjyys- ja maatalouspolitiikka-oppiaineiden professorina ja toimii nykyisin Maaseudun Sivistysliiton ja Vesannon kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Tuomas Kuhmosella on oma hevonen ja oma kaivinkone.

Järjestäjä pidättää oikeudet ohjelman muutoksiin.

Työryhmät

Työryhmät

  1. Kestävät aluetaloudet
  2. Omavaraistuminen kestävien paikallisyhteisöjen perustana
  3. Kestävä ja uudistuva maaseudun yritystoiminta
  4. Maaseudun liikenteen kohtaamat mullistukset ja niistä selviytyminen kestävästi
  5. Arjen turva ja koettu turvallisuus maaseudun paikallisyhteisöissä
  6. Maaseudun yritysten ja paikallisyhteisöjen välinen vuorovaikutus
  7. Ruokajärjestelmän kriisit ja uusiutuminen
  8. Digitalisoituva maaseutu – kohti vauhdittuvaa polarisaatiota vai yhdenvertaisia kehitysedellytyksiä?

Kunkin työryhmän loppuun on listattu otsikkotasolla työryhmään kuuluvat esitykset.

HUOM! Esitykset eivät ole vielä esittämisjärjestyksessä – lista päivitetään sivuille viimeistään elokuun alussa.

1. Kestävät aluetaloudet

Maaseutujen paikallisyhteisöissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat aluetalouksiin. Vastaavasti muualla taloudessa ilmenevät muutokset välittyvät talouden verkostojen kautta maaseutualueiden talouksiin. Niin pienemmillä kuin suuremmillakin muutoksilla ja niin paikallisilla kuin kansainvälisilläkin ilmiöillä voi olla merkittäviä vaikutuksia maaseutualueiden talouksiin ja työllisyystilanteisiin. Aluetalouksiin kohdistuvien vaikutusten hahmottaminen auttaa eri toimijoita muun muassa päätöksenteossa.

Työryhmässä käsitellään kestäviä aluetalouksia monista eri näkökulmista ja pohditaan monia erilaisia kysymyksiä. Millaisia mahdollisuuksia uudet ratkaisut tai ilmiöt luovat aluetalouksien näkökulmasta? Mitkä muutokset aiheuttavat haasteita? Millä tavoin elinkeinopolitiikka vaikuttaa alueiden talouksiin? Millaisia vaikutuksia on innovaatioilla tai jalostusasteen nostamisella? Miten muutokset heijastuvat esimerkiksi tulonjakoon, toimialojen laajuuteen tai muihin alueisiin? Miten tulevaisuudessa voitaisiin turvata paikallisyhteisöjä ympäröivien aluetalouksien kestävyys?

Kestäviä aluetalouksia koskevaan työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi päättyneissä tai käynnissä olevissa tutkimus- tai kehittämishankkeissa toteutettuja aluetaloustarkasteluja. Esitykset voivat käsitellä laaja-alaisesti maaseutujen paikallisyhteisöihin liittyviä aiheita kuten bio- ja kiertotalouden ratkaisujen tai energia-, ruoka- tai liikennejärjestelmän muutosten aluetaloudellisia vaikutuksia.

Työryhmän vetäjät:
Susanna Kujala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, susanna.kujala(a)helsinki.fi, +358 50 415 1158
Outi Hakala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, outi.hakala(a)helsinki.fi, +358 50 3187 933

Työryhmän esitykset:

  • Maaseudun luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot ja oikeudenmukainen kestävyysmurros
  • Suomen seutukuntien resilienssi ja teollinen elinvoima älykkään erikoistumisen indikaattorien valossa
  • Työ ja yrittäjyys kestävyyssiirtymää toteuttavissa aluetalouksissa
  • Tiedon jalkauttamisella kohti vihreää siirtymää
  • Kumppanuusverkostolla alueellista vaikuttavuutta – Suur-Savon Sähkö -konsernin aluetaloudelliset vaikutukset

 

2. Omavaraistuminen kestävien paikallisyhteisöjen perustana

Työryhmässä käsitellään paikalliseen omavaraistumiseen liittyviä taitoja ja käytäntöjä osana kestävyysmurrosta ja -siirtymää. Vaikka kestävyys ja paikallisuus liitetään asioina yleensä tietoon ja tietämiseen, siirtymä kohti kestäviä paikallisyhteisöjä edellyttää myös taitojen ja käytäntöjen laajamittaista uudelleenarviointia ja muutosta. Kattavan omavaraistaitojen omaksumisen ja hajautettuun toimeentulon hankintaan liittyvän taitavuuden voidaan myös väittää parantavan paikallisyhteisöjen muutoskestävyyttä lisääntyvän taloudellisen epävarmuuden ja monipolvisen sosio-ekologisen kriisin aikakaudella.

Kiinnostuksen kohteena tässä työryhmässä on ennen muuta se, kuinka omavaraistaidot ja -käytännöt syntyvät, muuttuvat ja välittyvät eteenpäin ajassa ja paikassa. Pyrimme lähestymään näitä käsitteitä ja ilmiöitä holistisesti: taidot ja käytännöt ovat kehollisia ja kehollista tekemistä, mutta myös ihmisten välisiä suhteita ja viestintää sekä suhtautumista ja neuvottelua ympäröivän luonnon ja ei-inhimillisten toimijoiden kanssa. Tervetulleita mukaan ovat monitieteiset sekä teoreettiset että empiiriset esitykset aiheesta.

Työryhmän vetäjät:
Pasi Heikkurinen, KTT, Helsingin yliopisto, pasi.heikkurinen(a)helsinki.fi, +358 29 415 8980
Jarkko Pyysiäinen, YTT, Helsingin yliopisto, jarkko.pyysiainen(a)helsinki.fi, +358 29 415 8256
Jenny Rinkinen, KTT, Helsingin yliopisto, jenny.rinkinen(a)helsinki.fi, + 358 29 412 0885
Toni Ruuska, KTT, Helsingin yliopisto, toni.ruuska(a)helsinki.fi, +358 29 415 8056
Lisätietoja: Skills of self-provisioning in rural communities / Omavaraistaidot maaseutuyhteisöissä (SOS) -hanke

Työryhmän esitykset:

  • Kitkaa käytännöissä: omaehtoinen ruokatalous paikallisyhteisöjen perustana
  • Materian väre omavaraisuuden opettelussa ja harjoittamisessa
  • Taidokas visiointi kokonaisvaltaisena kestävämpien vaihtoehtojen hahmotteluna: Esimerkkejä ruokaomavaraisuuteen pyrkivistä yhteisöistä
  • Omavaraopisto osana kyläyhteisöä

 

3. Kestävä ja uudistuva maaseudun yritystoiminta

Siirtymä fossiilitaloudesta kestävämpään talouteen tarkoittaa valtavia mahdollisuuksia maaseudun yrityksille, mutta myös haasteita. Viimeksi mainitut liittyvät erityisesti siihen, kuinka maaseudun yritykset pysyvät mukana ripeässä kehityksessä, kykenevät tarttumaan avautuviin mahdollisuuksiin ja uudistumaan. Muutoksessa tieto ja osaaminen tulevat isoon rooliin.

Työryhmässä käsitellään, pohditaan ja keskustellaan kestävyysmurroksen ja talouden tietointensiivisyyden korostumisen vaikutuksia maaseudun yritystoiminnalle. Ryhmään haetaan esityksiä, jotka käsittelevät yritysten uudistumista esimerkiksi tiedolla ja teknologialla, erilaisilla kehittämisponnistuksilla sekä paikallisuuteen liittyvillä vahvuuksilla, osaamisella ja resursseilla.

Työryhmän vetäjä:
Projektitukija Pasi Saukkonen, Itä-Suomen yliopisto, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, pasi.saukkonen(a)uef.fi, +358 50 464 2534

Työryhmän esitykset:

  • Tietoperusteisen talouden mahdollisuudet ja reunaehdot maaseudulla
  • Yritysten uudistuminen tiedolla ja yhteistyöllä kestävyystransition ajassa
  • Kuinka uuden ajan maaseutuyrittäjyyttä tulisi tukea ja kehittää?
  • ”Totta kai sitä hiilijalanjälkeä pitää vähentää” – Eteläpohjalaisten matkailuyrittäjien näkökulmia kestävään matkailuun
  • Kohti vihreän talouden innovaatioita yritysten ja julkisen sektorin yhteistyössä
  • Maaseudun kehittämisen trendit ja hyviä käytänteitä Leader-strategioiden näkökulmasta tarkasteltuna
  • Miten yrittää maaseudulla?
  • Yhteisölähtöisten yhteiskunnallisten yritysten rooli ja merkitys maaseudulla

 

4. Maaseudun liikenteen kohtaamat mullistukset ja niistä selviytyminen kestävästi

Liikenne ja liikkuminen ovat kohdanneet mullistuksen toisensa jälkeen viimeisen neljän vuoden aikana. Vuonna 2018 tuli voimaan laki liikenteen palveluista, joka vaikutti suuresti henkilöliikennealan yritysten toimintaan, markkinalogiikkaan sekä palveluihin. Esimerkiksi monilla alueilla taksipalveluiden saatavuus muuttui merkittävästi. Vuonna 2020 koronapandemia heijastui voimakkaasti liikkumiseen, kun liikkumista ensiksi rajoitettiin, etätyö yleistyi ja tämän jälkeen yksityisautoilu kasvatti osuuttaan joukkoliikenteen matkustajamäärien romahtaessa. Vuonna 2022 polttoaineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, ja tämä heikentää kotitalouksien ja yritysten toimintaedellytyksiä. Julkinen sektori ostaa liikkumispalveluita muun muassa koululaisille, vammaisille ja lääkäriin matkustaville sekä tukee paikallis- ja pitkänmatkan liikennettä. Kustannusten nousu heijastuu siten myös julkisen sektorin toimintaan. Lisäksi vaatimukset liikenteen päästöjen vähentämisestä kasvavat vuosi vuodelta esimerkiksi puhtaiden ajoneuvojen direktiivin myötä.

Liikenteessä on tarve lisätä kestävyyttä samanaikaisesti kaikilla kestävyyden osa-alueilla eli ekologisen, taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden osa-alueilla. Miten erilaisten maaseutualueiden liikennepalveluita ja liikenteen olosuhteita voidaan kehittää kestävämmiksi? Miten etätyö tai monipaikkaisempi arki on heijastunut liikkumiseen? Tähän työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät maaseudun liikenteen tutkimus- tai kehittämishankkeita joko laajemmin tai tapausesimerkillä.

Työryhmän vetäjä:
Heli Siirilä, projektipäällikkö, Vaasan yliopiston Innolab, heli.siirila(a)uwasa.fi, +358 29 4498 557

Työryhmän esitykset:

  • Kestävien liikennepalveluiden edistämisedellytykset maaseutukunnissa
  • Kyytiin2 – Uusia liikennepalveluita maaseudun asukkaille hankkeen avulla
  • Repoveden kansallispuiston liikenneolosuhteiden vahvistaminen – Junayhteyksien pilotointi kesäkaudella 2022
  • Harrastuskuljetusten kehittäminen yhdistysten yhteistyönä
  • Matkailuliikkumisen uudet palvelut maaseudulla
  • Vähäliikenteinen tieverkko – keskeinen osa suomalaista liikennejärjestelmää ja tärkeä menestystekijä
  • Retkibussilla vie vihreämmin luontoon

 

5. Arjen turva ja koettu turvallisuus maaseudun paikallisyhteisöissä

Koettu turvallisuus ja toimivat turvallisuuspalvelut ovat hyvinvoinnin perusta. Viranomaisten resurssien keskittyessä kasvukeskuksiin ja tiheämmin asutuille alueille korostuu maaseudulla ja etenkin harvaan asutuilla alueilla poliisin, pelastustoimen, ensihoidon, kunnan ja kansalaisyhteiskunnan toimiva yhteistyö. Rajaseuduilla kokonaisuuteen kytkeytyy myös Rajavartiolaitoksen toiminta, ja tärkeä osa pelastustoimen palveluverkkoa ovat maaseudulla sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokuntayhdistykset. Myös kylien auttaja- ja pelastusryhmät ovat tärkeä apu häiriötilanteissa.

Turvallisuuden tunnetta vahvistaviksi tekijöiksi nimetään maaseudulla usein yhteisöllisyys ja välittämisen kulttuuri sekä ihmisten omat valmiudet kohdata ja selviytyä häiriötilanteista. Kunnilla ja järjestöllä katsotaan olevan keskeinen rooli arjen turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen ylläpitämisessä. Erityisesti kylätoiminnalla sekä kunnan ja kylien yhteistyöllä pyritään vahvistamaan arjen turvan rakenteita ja toimintamalleja maaseudun paikallisyhteisöissä. Osassa kyliä laaditaan omia turvallisuussuunnitelmia, luodaan naapuriapurinkejä ja koulutetaan kylien auttaja- ja pelastusryhmiä toimimaan viranomaisten tukena erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Myös kylätaloja on ryhdytty kehittämään paikallisiksi varautumisen ja turvallisuuden keskuksiksi.

Työryhmään toivotaan esityksiä ja keskustelua siitä, millaisia erilaisia toimintamalleja ja rakenteita maaseudun paikallisyhteisöissä on luotu arjen turvan ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi. Millaisia yhteistyömuotoja viranomaisten, kunnan, kylien ja paikallisten yhdistystoimijoiden kesken on luotu? Mitkä ovat maaseudun ajankohtaisia turvallisuuskysymyksiä ja kehittämistarpeita? Kuinka maaseudun asukkaat itse kokevat turvallisuuden tunteensa, ja mitkä tekijät turvallisuuden tunnetta vahvistavat tai murentavat? Esitykset voivat pohjautua päättyneisiin tai käynnissä oleviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin kuin myös tutkijoiden ja kehittäjien vapaamuotoisempiin puheenvuoroihin. Myös kriittiset tarkastelut turvallisuutta koskevissa kysymyksissä ovat tervetulleita.

Työryhmän vetäjät:
Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, mari.kattilakoski(a)uef.fi
Tarja Lukkari, Kajaanin ammattikorkeakoulu, tarja.lukkari(a)kamk.fi
Pekka Rintala, Suomen Kylät ry, pekka.rintala(a)suomenkylat.fi

Työryhmän esitykset:

  • Väärä paikka syntyä? Tutkimus synnytyssairaaloiden sijaintia koskevasta kiistasta
  • Arjen turva ja koettu turvallisuus maaseudulla – tutkimuskatsaus
  • Kylien arjen turvallisuutta parannetaan koulutusten avulla
  • Yhdessä tehdään turvallinen kylä!

 

6. Maaseudun yritysten ja paikallisyhteisöjen välinen vuorovaikutus

Maaseutuyhteisöjen muutoskestävyys on koetuksella, kun väestö vähenee ja ikääntyy sekä palveluverkko harvenee. Siksi yritystoiminnan rooli ja vastuu paikallisyhteisöjen elinvoiman turvaamisessa rakentuu uudella tavalla. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittyessä monet aikaisemmin yritysten vastuulla olleet tehtävät siirtyivät valtion hoidettavaksi ja yritysten rooli sosiaalisen hyvinvoinnin tuottajana kutistui. Tänään yrityksiltä odotetaan entistä aktiivisempaa roolia paikallisyhteisöjen kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämisessä. Monet maaseudun yritykset ovat vahvasti kiinnittyneet toimintaympäristöönsä ja vaikuttavat jo nyt yhteisöissään monin tavoin sekä suoraan että välillisesti. Tämä tuo molemminpuolisia hyötyjä sekä yrityksille että yhteisöille, mutta edut voidaan menettää, mikäli keskinäinen vuorovaikutus yritysten ja paikallisyhteisön välillä ei toimi. Onko yritysten vastuu paikallisyhteisöjen elinvoimaisuudesta kasvamassa ja voiko sillä olla myös kielteisiä vaikutuksia yhteisöjen ja yritysten toimintaan?

Työryhmään toivotaan esityksiä, joissa tarkastellaan yritysten ja paikallisyhteisön välistä suhdetta niin yrittäjien, paikallisyhteisön jäsenten kuin muidenkin sidosryhmien näkökulmasta. Myös historia-aineistoihin perustuvat tarkastelut ovat mahdollisia. Esitykset voivat olla empiirisiä tutkimuksia tai kokemuksia ja keskustelunavauksia maaseudun yrittäjyyden kehittämisen parissa työskenteleviltä. Myös kehittämishankkeiden ja erilaisten käytännön pilottien arvioinnit ja analysoinnit ovat tervetulleita.

Työryhmän vetäjä:
Vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, merja.lahdesmaki(a)helsinki.fi, +358 50 415 1155

Työryhmän esitykset:

  • Vapaa-ajanasukkaat paikallisyhteisöjen resilienssiä vahvistamassa? Edellytyksiä ja selittäviä tekijöitä
  • Kuulumisen rajat: maaseudun pk-yrittäjät maahanmuuttajatyöntekijöiden kuulumisen kokemuksen rakentajina
  • Kuntastrategiat maaseudun kehittämisvälineenä – paikallisen hallinnan näkökulma
  • Paikallisen elinvoiman uusia lähteitä etsimässä: kotiseutulahjoitus paikkamarkkinoinnin kanavana
  • Kotiseutu kaivostoiminnan valossa ja varjossa
  • Havaintoja ja malleja uudenlaiseen paikalliseen yhteistyöhön
  • Hyvää tehden hyvin menee? Maaseudun pienyritysten juurtuneisuus ja kokemus vastuullisuudesta paikallisyhteisöissä
  • Kuinka alustatalous kesytetään? Tapaustutkimus Higashikawan maaseutukunnasta Japanista
  • Yritys, paikallisyhteisö ja kotiseutu: tutkimusprojektin esittelyä

 

7. Ruokajärjestelmän kriisit ja uusiutuminen

Suomalainen ruokajärjestelmä on ajautumassa kohti umpikujaa. Maatalouden kannattavuus on laskenut trendinomaisesti 2000-luvulla, minkä vuoksi viljelijöiden on pitänyt tulotasonsa säilyttääkseen jatkuvasti kasvattaa tilakokoa, tehostaa toimintaansa ja erikoistua. Tämä kehitys on nähty toivottavana tilojen taloudellisen kilpailukyvyn, edullisen ruoan ja ympäristötehokkuuden näkökulmista. Samalla kuitenkin maatiloista on tullut entistä haavoittuvaisempia tuotteiden ja tuotantopanosten hinnanmuutoksille.

Sota Euroopan vilja-aitassa ja kasvaneet lannoitteiden hinnat yhdistettynä kasvuunsa investoineiden maatilojen valmiiksi tukalaan taloustilanteeseen ovat nostaneet myös Suomessa huolta huoltovarmuudesta ja ruoan riittävyydestä – siis ruokajärjestelmän resilienssistä, joka kuvaa sitä, miten hyvin järjestelmä kykenee täyttämään perustehtävänsä eli ruokkimaan kansalaiset. Samalla paineet kestävyyssiirtymän toteuttamiseksi kasvavat. Ukrainan sota on tehnyt tuskallisen näkyväksi ruokajärjestelmän riippuvuuden fossiilipanoksista, mutta irtaantuminen fossiilipohjaisesta lineaarisesta järjestelmästä ei onnistu yhden satokauden puitteissa.

Kestävyyssiirtymässä on kuitenkin monia ulottuvuuksia, eikä se rajoitu pelkästään fossiilisista tuotantopanoksista irtaantumiseen. Erityisesti karjatalouden ja turvepeltojen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä näihin kytkeytyvät kysymykset kestävyyssiirtymän oikeudenmukaisuudesta ja huoltovarmuudesta ovat ajankohtaisia. Ruokajärjestelmän ja sen kestävyyssiirtymän suunnasta käydäänkin tällä hetkellä diskurssikamppailuja, jotka osaltaan määrittelevät sitä, millaiseksi ruokajärjestelmän tulevaisuus muodostuu.

Tähän työryhmään toivotaan esityksiä, jotka kuvaavat ja analysoivat ruokajärjestelmää ja siihen kytkeytyviä ristiriitaisuuksia eri näkökulmista: niin nykyisiä kehityskulkuja kuin mahdollisia tulevaisuuksiakin, kestävyyden eri ulottuvuuksien välisiä suhteita, kestävyyssiirtymää ja sen oikeudenmukaisuutta, järjestelmän resilienssiä ja sen yhteyttä kestävyyssiirtymään.

Työryhmän vetäjä:
Irene Kuhmonen, Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu, irene.a.kuhmonen(a)jyu.fi

Työryhmän esitykset:

  • The role of academia in transition to sustainable food systems in Finland
  • Suomalaisen maidontuotannon ja -kulutuksen merkitysten jäljillä: näkymiä historiasta nykypäivään
  • Solumaatalous ja maaseutujen muutoskestävyys kotieläintuottajien näkökulmasta
  • Avaintekijät suomalaisen ruokajärjestelmän resilienssin arvioimiseksi
  • Havaintoja Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuuksista
  • Maidontuottajista hiiliviljelijöiksi: reilun ruokamurroksen edistäminen Valion ilmasto-ohjelmassa
  • Ruokajärjestelmän toimivuus
  • Typologiasta työkalu liikesuhteen johtamiseen

 

8. Digitalisoituva maaseutu – kohti vauhdittuvaa polarisaatio vai yhdenvertaisia kehitysedellytyksiä?

Paikkariippumattomuus, etätyö, monipaikkaisuus sekä monipaikkainen yritystoiminta, digitaaliset palvelut ja niiden hyödyntäminen ovat esimerkkejä, jotka liittyvät kiinteästi tietoliikenneyhteyksien laatuun ja saatavuuteen. Puutteellisesta tietoliikenneinfrasta kärsivissä kunnissa kehitysedellytyksiä kaventaa yksipuolinen elinkeinorakenne, työn vahva paikkasidonnaisuus ja digitaalisten palvelujen alihyödyntäminen. Tietoliikenneyhteyksien merkityksen korostuessa yhteiskunnassa, on kysyttävä mitkä alueet ja paikallisyhteisöt hyötyvät yleisesti digitalisaatiosta ja digitaalisesti tarjottavista palveluista sekä niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja ketkä jäävät marginaaliin.

Tähän työryhmään toivotaan esityksiä, joissa analysoidaan tietoliikenneyhteyksien saatavuuteen kytkeytyvää digitaalista syrjäytymistä ja sen seurauksia kunnille sekä paikallisyhteisöille. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä. Miten digitaalinen syrjäytyminen erilaistaa kuntien yhdenvertaisia kehitysedellytyksiä? Miten kunnat ja alueet suhtautuvat tietoliikenneyhteyksien merkitykseen ja digitalisaatioon? Millaisia digitaalisia palveluita on maaseudulla otettu käyttöön? Miten tietoliikenneyhteydet näkyvät kuntien strategioissa ja kehittämisessä? Muuttavatko tietoliikenneyhteyksiin ja digitalisaatioon liittyvät ilmiöt kuntien kehitystrendejä?

Työryhmän vetäjä:
Olli Lehtonen, historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, olli.lehtonen(a)uef.fi

Työryhmän esitykset:

  • Tietoliikenneyhteyksien merkitys kuntien digitaalisten kehitysmahdollisuuksien määrittäjänä
  • Älykkään ja kestävän aluekehityksen kokonaismalli – voiko digitaalinen tieto realisoida kestävän kehityksen siirtymän?
  • Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla

Järjestäjät

Tapaamisen järjestää Maaseudun uusi aika -yhdistys. Yhteistyötä tehdään Maaseutuverkostopalveluiden (www.maaseutu.fi), Maaseutupoliikan neuvoston (www.maaseutupolitiikka.fi), Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan Kylät ry:n sekä Saimaa Lokaali-tapahtuman kanssa.

Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen

Osallistumismaksut

Osallistumismaksu on sama, osallistutpa vain yhtenä päivänä tai molempina päivinä. Osallistumismaksu kattaa ohjelman, kahvit ja illallisen. Lounaat ovat omakustanteisia.

  • Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsen: 100 euroa (Huom! Vuoden 2022 jäsenmaksu oltava maksettuna. Tiedot jäsenmaksusta ja jäsenhakulomakkeen löydät täältä)
  • Ei-jäsen: 130 euroa
  • Perustutkinto-opiskelijat, työttömät: 30 euroa

Ilmoittautuminen tutkijatapaamiseen 8.8.2022 mennessä!

Ilmoittaudu täyttämällä lomake. Saat paluupostissa kalenterikutsun ja sähköpostivahvistuksen.

Ilmoittautuneille ja osallistumismaksun maksaneille lähetetään lisätietoja viimeistään viikon 34 alussa sähköpostilla.

Osallistumismaksu maksetaan Maaseudun uusi aika -yhdistyksen tilille maanantaihin 8.8.2022 mennessä:

IBAN FI78 5271 0420 1489 01
BIC OKOYFIHH
viite: Maaseutututkijatapaaminen 2022 + osallistujan nimi, jos eri kuin maksaja
Y-tunnus 1601959-0

Osallistumisen peruminen

  • Mikäli osallistuminen perutaan tiistaihin 9.8.2022 mennessä, osallistumismaksu palautetaan kokonaisuudessaan.
  • Mikäli osallistuminen perutaan keskiviikkona 10.8.2022 tai sen jälkeen, osallistumismaksua ei voida järjestämiskulujen vuoksi enää palauttaa. Esteen sattuessa osallistumisen voi kuluitta siirtää toiselle henkilölle.

Mahdollisesta osallistumisen peruuntumisesta ilmoitetaan Päiville, paivi.toyli@utu.fi.

Jos haluat tarkistaa, oletko jo ilmoittautunut, ota yhteyttä paivi.toyli@utu.fi.

Majoitus

Tutkijatapaamisen osallistujille on varattu majoituskiintiö järjestämispaikan hotellista

Holiday Club Saimaa
Rauhanrinne 1, 55320 RAUHA (LAPPEENRANTA)
www.holidayclub.fi

Kiintiön huonehinnat/huone/vrk:

  • 1 hh 98 €/vrk
  • 2 hh 118 €/vrk
  • Lisävuode 1 aikuiselle 40 €/vrk
    Huoneet saatte käyttöönne saapumispäivänä klo 15.00 alkaen. Luovutus lähtöpäivänä klo 12.00 mennessä. Myöhäisempi huoneenluovutus klo 16.00 asti 30 €/huone.

Majoitushinnat sisältävät aamiaisen ja pääsyn kylpylään.
Kuntosali + 5 €/kertakäynti/hlö tai 8 €/2-4 pv kortti
Kylpylän yhteydessä toisessa kerroksessa olevan saunamaailman erikoissaunat kylpylälipun lisäksi 7 €/hlö/kerta.

Varaaminen

Kiintiöstä tehtävät majoitusvaraukset viimeistään 25.7. mennessä – huomaathan, että jo kesäkuussa osa varaamattomista vapautetaan, joten varaa majoituksesi ajoissa!

Huoneet on kiintiöity ajalle to-pe, ja 40 huonetta on varattu sunnuntaihin asti.
Kiintiön nimi on ”Maaseutututkijat” ja tämä pitää mainita, kun tekee huonevarausta.
• Kiiintiön varaamattomista huoneista 50% vapautetaan 25.6. ja loput varaamattomat huoneet 25.7. Varaukset kiintiöstä tulee olla siis tehtynä viimeistään 25.7. mennessä.
• Varaukset tapahtuvat asiakaspalvelumme kautta numerosta 0300 870 900 (puhelun hinta 0.49 €/min + pvm/mpm, jonotus on maksullista). Asiakaspalvelu on avoinna ma-pe 9-17 ja la 9-14.
• Huoneet maksetaan paikan päällä. Mikäli varaajalla on laskutussopimus ja huoneet halutaan laskutukseen, tulee laskutusosoite kertoa huonevarauksen teon yhteydessä.

Muu majoitustarjonta

GoSaimaa -sivuilla voit tutustua muuhun majoitustarjontaan lähialueella.

Share This