Maaseutututkijatapaaminen verkossa 26.-27.8.2021

Maaseutututkijatapaamisen-pääkuva

 

Osallinen maaseutu

Yhteiskunnan kehitys on viime vuosina ja korona-aikana haastanut pohtimaan maaseudun osallisuutta erilaisissa kehityksissä sekä ilmiöissä. Onkin syytä pysähtyä pohtimaan, miten maaseutu ja maaseudun asukkaat ja erilaiset toimijat ovat osallisia lukuisissa meneillään olevissa yhteiskunnallisissa muutoksissa.

Tämän vuoden maaseutututkijatapaamisen työryhmissä käsitellään maaseudun osallisuutta laaja-alaisesti, sillä osallisuuteen kytkeytyy monenlaisia tekijöitä, toimijoita ja vuorovaikutuksia. Työryhmissä maaseudun ja maaseudun toimijoiden osallisuutta ja osallistumista voidaan lähestyä esimerkiksi kestävyysmurroksen, ruoan, palvelujen, sosiaalisen osallisuuden, monipaikkaisuuden, älykkään sopeutumisen, työn tai väestön ikääntymisen näkökulmista. Osallisuus erilaisissa kehityksissä ja ilmiöissä kytkeytyy läpileikkaavasti maaseudun kehittämiseen ja tutkimukseen.

Näkökulmia osallisuuteen tarjoaa myös palvelutuotanto, palvelujen suunnittelu ja kehittäminen tai hiljaisten ja syrjään jääneiden osallisuus. Paikallinen osallisuus on vahvasti läsnä myös yhteisöllisessä yrittäjyydessä. Valtiokin on osallinen maaseudun nykytilaan. Hallinto ja päätöksenteko kytkeytyvät myös osallisuuteen esimerkiksi lähidemokratian ja osallisuusohjelmien kautta.

#muatapaa2021

Lisätietoja: paivi.toyli@utu.fi

Ohjelma

Paikka: Zoom

 

Torstai 26.8.2021 klo 10.00 – 16 sekä kepeää iltaohjelmaa klo 18 – 19

 

Aamupäivä 10.00 – 11.40  
  • Tervetuloa Maaseutututkijatapaamiseen!
  • Neljäs sektori uudistaa kuntakehittämistä, kaupunkisosiologian dosentti, yliopistotutkija, Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto
  • Kommenttipuheenvuoro, puheenjohtaja Petri Rinne, Suomen Kylät ry
  • Maaseutuverkoston työryhmät 2021-2022, verkostoasiantuntija Tuomas Metsäniemi, Maaseutuverkostopalvelut
Lounastauko 11.40 – 12.40

12.40 – 12.45 Ohjeistus työryhmiin

12.45 – 13.15 Työryhmäsessio 1

kahvitauko 14.15 – 14.30

14.30 – 16 Työryhmäsessio 2

Kepeää iltaohjelmaa klo 18 – 19

 

Perjantai 27.8.2021 klo 8.30 – 12

 

8.30 – 8.35 Päivän aloitus ja ohjeistus

8.35 – 10.05 Työryhmäsessio 3

Tauko 10 min
Aamupäivän yhteinen ohjelma 10.15 – 12.00
  • Osallisuus – lisää vuoropuhelua osaksi päätöksentekoa kehittämispäällikkö (osallisuus ja kuntayhteistyö), kehittämispäällikkö Virpi Harilahti-Juola, Maaseudun Sivistysliitto
  • Kommenttipuheenvuoro arviointitutkija Marko Nousiainen, THL Sokra-hanke
  • MUA-yhdistyksen ajankohtaiset: pro gradu -palkinnon jakaminen, MUA -yhdistyksen terveiset

 

PUHUJAESITTELYT

Pasi Mäenpää on yliopistotutkija ja kaupunkisosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on viimeksi tutkinut kansalaisyhteiskunnan muutosta ja neljättä sektoria sekä yhteisöjen kriisinkestävyyttä. Maaseutunäkökulmaan hän on tutustunut Suomen kylät ry:n korttelijaoston puheenjohtajana ja kiinnostunut etenkin monipaikkaisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä. Vuoden alussa ilmestyi kirja Pasi Mäenpää, Maija Faehnle: ”Neljäs sektori — Kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa”.

Virpi Harilahti-Juola on kehittämispäällikkö Maaseudun Sivistysliitossa, jossa hän vastaa valtakunnallisesti osallisuuden ja kuntakumppanuuden kokonaisuudesta. Työssään hän tukee ja vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja kannustaa ihmisiä osallistumaan yhteisiin asioihin. Hän rohkaisee myös kuntia kokeilemaan uudenlaisia tapoja ottaa kuntalaiset mukaan oman kunnan kehittämiseen. Virpi on koulutukseltaan filosofian maisteri ja kulttuuriantropologi.

Ohjelma päivittyy!

Järjestäjä pidättää oikeudet ohjelman muutoksiin.

Työryhmät

Työryhmät

Työryhmät, joihin voit jättää oman esitysehdotuksesi / abstraktin, ovat:

  1. Sosiaalinen kestävyys paikallistasolla
  2. Muuttuva ruokajärjestelmä
  3. Olenko sisä- vai ulkopuolinen? Osallisuuden kokeminen erilaisilla maaseuduilla
  4. Yhdistykset kansalaiskunnan rakentajina
  5. Osallisuuden edistäminen maaseutukuntien älykkään sopeutumisen keinona – mahdollistajat ja esteet
  6. Toivonpilkahdukset maaseudun huono-osaisuudessa ja osallisuudessa
  7. Osallisuus maaseudun hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisessä
  8. Kenellä on oikeus päättää luonnonresurssien käytöstä?

Alempaa löydät ohjeet abstraktin jättämiseen ja työryhmäkuvaukset. Lähetä abstraktisi viimeistään 31.5.

 

Työryhmiin ilmoittaudutaan lähettämällä abstrakti / oman esityksen lyhyt tiivistelmä. Valitse työryhmä, johon abstraktisi haluat jättää. Tarvittaessa järjestäjillä on oikeus vaihtaa työryhmää, mutta asiasta ollaan etukäteen yhteydessä abstraktin jättäneeseen yhteyshenkilöön.

Abstrakti sisältää johdannon, teoreettisen lähestymistavan, tutkimusmenetelmän kuvauksen, keskeiset tulokset sekä johtopäätökset. Kehittämistoimintaan liittyvissä esityksissä sovelletaan edellä mainittua jaottelua (esim. tausta, tarve, tavoitteet sekä tulokset).

Abstraktiin ei sisällytetä lähteitä. Abstrakti tulee laatia sujuvaan tekstimuotoon ilman taulukoita tai luettelointia. Abstrakti kirjoitetaan sillä kielellä, jolla se esitetään tapaamisessa (suomi, ruotsi tai englanti).

Jätä abstrakti viimeistään 31.5.2021 täyttämällä lomake. Lisätietoja työryhmästä voit kysyä ko. koordinaattorilta. Muistathan täyttää myös tutkijatapaamisen ilmoittautumislomakkeen.

 

1. Sosiaalinen kestävyys paikallistasolla

Työryhmäkoordinaattorit:
Katja Rinne-Koski, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, katja.rinne-koski@helsinki.fi, 0504151159
Leena Viitaharju, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, leena.viitaharju@helsinki.fi, 05054151164
Merja Lähdesmäki, vanhempi tutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, merja.lahdesmaki@helsinki.fi, 0504151155

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen pilareista huomio ohjautuu monesti taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen, kun taas kestävyyden sosiaalinen aspekti jää vähemmälle huomiolle. Sosiaalisella kestävyydellä viitataan usein ihmisten väliseen eriarvoisuuden vähentämiseen sekä yleisesti tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Suomessa keskustelu sosiaalisesta kestävyydestä kiinnittyy usein erilaisiin hyvinvointiin, alueellisen eriarvoistumiseen ja inklusiivisuuteen liittyviin haasteisiin (Lehtonen ja Peltomaa 2019).

Tähän työryhmään toivotaan esityksiä ja esimerkkejä siitä, miten sosiaalinen kestävyys toteutuu paikallistasolla. Millaisin keinoin sosiaalista kestävyyttä voidaan tukea ja kehittää? Millainen on paikallisten yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin rooli sosiaalisen kestävyyden edistämisessä? Miten alueellista eriarvoisuutta voidaan vähentää sosiaalisesti kestävien paikallistason ratkaisujen kautta? Miten yhteisöjen ja yksilöiden osallisuutta vahvistamalla voidaan edistää sosiaalisen kestävyyden toteutumista? Työryhmäesitykset voivat liittyä esimerkiksi kestäviin julkisiin hankintoihin, yhteisötalouteen, palvelutuotannon uusiin ratkaisuihin, sosiaalisiin innovaatioihin, osallisuuteen, oikeudenmukaiseen työllistämiseen ja sosiaalisesti kestävän elinvoimaisuuden edistämiseen.

2. Muuttuva ruokajärjestelmä

Työryhmäkoordinaattori:
Leena Erälinna, kehittämispäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus, leena.eralinna@utu.fi, p. 040 6847 450

Väitetään, että ruokajärjestelmä ja ruoan kulutus ovat murroksessa. Megatrendit ja yllättävät shokit, kuten ilmastonmuutos ja Covid19-pandemia, muuttavat ruokajärjestelmää sekä siihen liittyen poliittista ohjausta, tuotantoa, teollisuutta, kauppaa ja kulutusta sekä ruokaturvaa ja omavaraisuutta. Merkittävässä roolissa ruokaketjussa tällä hetkellä ovat paikallisuuden korostuminen ja uudet jakelukanavat sekä erilaiset kulutusmuutokset.

Miten megatrendit ja shokit vaikuttavat tulevaisuuden ruokaketjun eri osiin? Muuttuuko kotimainen kulutus ja ruoan tuotanto? Miten kuluttajat mieltävät vastuullisen elintarviketuotannon? Vaikuttaako kulutusvalinnoissa arvot, vastuullisuuden ulottuvuudet vai hinta? Mikä on paikallisen ruoan merkitys matkailussa ja maaseudun kehittämistoiminnassa? Miten ruoantuotanto vaikuttaa ympäristöön, ilmasto- ja kestävyyskriisiin? Miten erilaisten ruokavalioiden kirjo kytkeytyy ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen? Mitä mahdollisuuksia datan hyödyntämisessä on ruokaketjussa?

Ruokaan ja sen tuottamiseen liittyvät kysymykset haastavat eri tieteen alojen edustajat ja ruoka-alan toimijat ottamaan kantaa ja pohtimaan tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Millaisia mahdollisuuksia siihen liittyy myös osallisuuden näkökulmasta? Työryhmään toivotaan esitelmiä niin tutkijoilta, kehittäjiltä kuin muilta paikallisesta ruoasta kiinnostuneilta toimijoilta. Esitelmät voivat liittyä hyvin laajasti ruokaan ja sen merkityksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin.

3. Olenko sisä- vai ulkopuolinen? Osallisuuden kokeminen erilaisilla maaseuduilla

Työryhmäkoordinaattorit:
Helena Ruotsala, professori, Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Etnologia, helena.ruotsala@utu.fi, 040 7325 489
Eeva Uusitalo, koordinaattori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, eeva.uusitalo@helsinki.fi, 044 3366 910

Osallisuutta ja osallistumista voi lähestyä myös erilaisten alueiden näkökulmasta. Silloin tarkasteltavaksi voi tulla paikallisten ihmisten osallisuuden kokemisen katoaminen tai puuttuminen. Monenlaiset yhteiskunnalliset muutostilanteet, valtion toiminta tai poliittiset päätökset saattavat herättää tietyissä paikoissa asuvissa ihmisissä kokemuksia siitä, että heidän asuinpaikkansa tai kotiseutunsa ei ole täysivaltainen osa suomalaista yhteiskuntaa.

Työryhmässä keskustellaan, millaiset kulttuuriset prosessit tuottavat ulkopuolisuutta ja minkälaisia kokemuksia tällaisesta alueellisesta eriarvoisuudesta herää. Minkälaisia tunteita ja kokemuksia syntyy paikallistasolla, ja miten paikalliset ihmiset tulkitsevat tällaisia tilanteita? Kiinnostavaa on myös kuulla, minkälaisia kuulumisen tunteita ja paikallisia ratkaisuja ihmiset löytävät arkeensa tai miten he aktivoituvat haastamaan koetun, asuinseutuun tai paikkaan liittyvän ulkopuolisuuden tunteensa? Meitä kiinnostavat syrjäseudut tai rajat ja raja-alueet sekä muutkin paikat, joiden asukkaat eivät koe saavansa ääntään kuuluviin.

Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät aihetta ihmisten arjen ja kokemusten näkökulmasta ja joissa tilallinen tai paikkaan liittyvä ulottuvuus tuottaa osallisuuden / ulkopuolisuuden kokemuksia. Toivomme esitysten painottuvan empiirisesti ja esittelevän tutkimustulosten lisäksi suunnitteilla tai käynnissä olevia tutkimuksia. Myös graduntekijät ovat tervetulleita ryhmään esittelemään käynnissä olevia tutkimuksiaan.

4. Yhdistykset kansalaiskunnan rakentajina

Työryhmäkoordinaattorit:
Tauno Linkoranta, kyläasiamies, Varsinais-Suomen kylät ry, tauno.linkoranta@vskylat.fi, 044 303 9990
Henrik Hausen, emeritus kyläasiamies, Varsinais-Suomen kylät ry / Maaseudun uusi aika ry, henhaus@gmail.com, 0400 992 699

Yhdistyskenttä tavoittaa suomalaiset ehkä tehokkaammin kuin mikään muu. Monen yhdistyksen tavoitteet ovat samansuuntaisia kunnan tavoitteiden kanssa ja laaja yhdistyskenttä on kunnalle tärkeä voimavara. Kolmas sektori on jo näyttänyt vahvuutensa Suomen vahvassa Leader-toiminnassa ja muussa alhaalta ylös -kehittämistoiminnassa.

Kuntien ja yhdistysten yhteistyölle on hyviä malleja olemassa, mutta aina juoksua voi parantaa. Työryhmässä käydään läpi esimerkkejä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. Varsinais-Suomessa on tehty useita kuntakohtaisia yhdistysohjelmia ja nyt on jo niiden uusiminen menossa. Salon kaupungin kylien ja kortteleiden Salo -toiminta pyrki yhdessä yhdistysten kanssa tehostamaan kaupungin koko alueen kehittämistä sekä asukkaiden osallisuutta.

Kunnalle yhdistysyhteistyö voi olla tehokkaimpia tapoja lisätä lähidemokratiaa ja osallisuutta. Mutta silloin siihen on myös satsattava, muutama kysely tai kuuleminen ei oikein riitä. Kunnan pitää myös sietää, että paikallisyhteisö on moniääninen ja että itse organisoituneella yhdistyskentällä on omia tavoitteita ja toimintatapoja.

Kaikki asukkaat eivät kuulu yhdistyksiin. Yhdistykset pyrkivät kuitenkin yleensä tavoittamaan alueensa tai toimintakenttänsä ihmiset mahdollisimman laajasti. Yhdistysten toimintaa voidaan myös kehittää niin, että esimerkiksi kevennetään byrokratiaa ja keskitytään päätavoitteisiin. Toimintaa ja tehtäviä voidaan järjestää niin, että mahdollisimman moni kokee mielekkääksi liittyä mukaan.
Ryhmä on kehittäjävetoinen, mutta toivomme mukaan myös tutkijoiden esityksiä.

5. Osallisuuden edistäminen maaseutukuntien älykkään sopeutumisen keinona – mahdollistajat ja esteet

Työryhmäkoordinaattorit:
Kaisa Lähteenmäki-Smith, johtava asiantuntija, MDI, kaisa.lahteenmaki-smith@mdi.fi, 050 513 4810
Sami Tantarimäki, suunnittelija, Turun yliopiston Brahea-keskus, samtanta@utu.fi, 040 760 1017
Sari Rannanpää, johtava asiantuntija, MDI, sari.rannanpaa@mdi.fi, 050 523 6872
Samuli Manu, asiantuntija, samuli.manu@mdi.fi, 050 356 3980

Siirtymä sosiaaliseen kestävyyteen on yhtä ajankohtainen kuin ekologinenkin siirtymä. Se edellyttää kuntien elinvoima- ja hyvinvointipolitiikalta parempaa vuoropuhelua ja syvempää ymmärrystä osallisuuden, toimijuuden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen elinvoiman ja elonkirjon edellytyksistä ja keskinäisriippuvuuksista.

Osallisuuden ja hyvinvoinnin keskinäisriippuvuus on tutkimuksessa hyvin todennettu tekijä. Olemme kiinnostuneita maaseutukuntien keinoista käsitellä osallisuutta ja osattomuutta: miten kunnat vahvistavat osallisuuden ulottuvuuksia osana veto- ja pitovoimaansa ja älykkään sopeutumisen strategiaansa? Miten osattomuuteen tai sen uhkaan tartutaan?

Ryhmässä voidaan käsitellä osallisuutta eri tasolla: yksilön osallisuutena omassa elämässään, osallisuutena paikallisyhteisössä ja osallisuutena yhteisestä hyvästä. Olemme kiinnostuneita empiirisistä tai teoreettisista analyyseista, joissa osallisuutta maaseutukunnissa tulkitaan monimuotoisesti, yhteisöjen, kolmannen sektorin, yksilöllisten arvoratkaisujen ja sosiaalisen pääoman kannalta. Usein maaseudun narratiivi rakennetaan vahvan yhteisöllisyyden ja osallisuuden varaan ja maaseutu idealisoidaan. Kääntöpuoli eli huono-osaisuus ja sen ilmenemismuodot jäävät syrjään tai niitä lähestytään ensisijaisesti sitä kuvaavien muuttujien tai väestöryhmien näkökulmasta, ei alue-eroja kuvaten. Onko osallisuuden edellytyksiin tartuttu kunta- tai sopeutumisstrategioissa? Millaisia käytäntöjä ja toimintamalleja on kehitetty? Tunnistetaanko osattomuuden riskejä? Onko kuntien sopeutumisessa tunnistettu tarve ymmärtää mahdollisia osallisuuden murtumia tai puutteita maaseutuyhteisöissä? Miten osallisuus voitaisiin huomioida paremmin älykkään sopeutumisen puhunnassa ja käytännön toimissa? Miten sukupuoli näkyy maaseudun osallisuuden kysymyksissä? Mitkä ovat osallisuuden mahdollistajia ja esteitä, keiden näihin tulisi tarttua?

6. Toivonpilkahdukset maaseudun huono-osaisuudessa ja osallisuudessa

Työryhmäkoordinaattorit:
Liisa Kytölä, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu / Sokra-hanke, liisa.kytola@diak.fi, 050 430 6095
Joakim Zitting, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu / Sokra-hanke, joakim.zitting@diak.fi, 050 356 9918

Vaikka suomalaisten elintaso ja elämänlaatu on kasvanut 2000-luvun aikana, ei hyvinvointi kuitenkaan jakaudu maassamme eikä maaseutualueillamme tasaisesti. Moni on jäänyt syrjään näistä myönteisistä kehityskuluista. Työryhmä käsittelee eri näkökulmista toivon mahdollisuuksia maaseudun huono-osaisuuden vähentämisessä ja osallisuuden edistämisessä. Toivoon liittyviä käsitteitä ovat epätoivo ja toivottomuus. Ongelmien keskellä saatetaan vajota epätoivoon, jolloin tulevaisuus näyttää toivottomalta. Maaseutualueiden kehityssuuntauksetkin saattavat vaikuttaa toivottomilta. Ilman toivoa tilanteen koheneminen on vaikeaa, puhuttiinpa yhteiskunnallisista kehityssuuntauksista tai ihmisten elämäntilanteesta.

Millä tavoin voidaan edistää osallisuutta, herättää toiveikkuutta ja torjua epätoivoa maaseudulla elävien heikommassa asemassa olevien kansalaisten keskuudessa? Millaisia apukeinoja ja työvälineitä ammattilaisilla, vapaaehtoisilla, vertaistoimijoilla tai asukkailla itsellään voisi olla maaseutualueilla? Entäs makrotaso: onko maaseudun huono-osaisten osallisuudessa nähtävissä toivon pilkahduksia? Esitykset voivat siis käsitellä huono-osaisten itsensä elämää, julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimintaa, asukas- ja kylätoimintaa tai maaseutua makrotasolla.
Koska toivo, huono-osaisuus ja osallisuus määrittyvät eri tieteenaloilla eri tavoin, toivomme eri tieteenalojen ja näkökulmien törmäyttämistä, mikä rikastuttaisi keskustelua aiheesta. Esitykset voivat pohjautua eri menetelmin tehtyihin empiirisiin tutkimuksiin, olla tutkimussuunnitelmien esittelyjä tai järjestötoiminnassa tai hankkeissa kehitettyjen vaikuttaviksi todettujen käytäntöjen esittelyjä.

7 . Osallisuus maaseudun hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisessä

Työryhmäkoordinaattorit:
Mari Kattilakoski, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, mari.kattilakoski@uef.fi, 050 449 4896
Seija Korhonen, projektipäällikkö, kumppanuuskehittäjä, Kehittämisyhdistys Mansikka ry, seija.korhonen@mansikkary.fi, 050 567 8728

Osallisuuden edistäminen on noussut yhteiskuntapoliittisesti tärkeäksi tavoitteeksi. Osallisuutta voidaan määritellä ja lähestyä eri tavoin. Osallisuutta kuvastaa liittyminen, kuuluminen ja yhteisyys. Ihmisen tunne siitä, että tulee kuulluksi ja nähdyksi ja on osa erilaisia suhteita ja yhteisöjä. Keskeistä on kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuutta voidaan tarkastella aktiivisena kansalaisuutena tai mahdollisuuksina vaikuttaa omaa elinympäristöä, palveluja ja yhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin. Osallisuutta voidaan tarkastella myös kriittisesti poliittisena hallinnan ja ohjauksen välineenä.

Asukkaiden ja yhteisöjen osallisuutta eri aluetasoilla on maaseutualueilla pyritty edistämään kehittämällä erilaisia suoran demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvemman osallistumisen malleja. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset lähidemokratia- ja kumppanuusmallit, osallisuusmenetelmien ja osallisuustyön kehittäminen kunnissa ja sote-alueilla sekä kylien ja maaseutuyhteisöjen osallistuminen palvelujen tuotantoon esimerkiksi yhteisöllisen yrittäjyyden kautta. Maaseutualueilla on etsitty myös uusia yhteisöllisiä näköaloja alueiden elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia koskeviin kysymyksiin erilaisin osallisuusmenetelmin.

Työryhmään toivotaan esityksiä ja keskustelua siitä, millaisia erilaisia toimintamalleja maaseutualueilla on syntynyt koskien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä tai palvelujen kehittämistä ja tuottamista. Myös kriittiset tarkastelut osallisuutta koskevissa kysymyksissä ovat tervetulleita. Puheenvuoroja toivotaan myös siitä, kuinka maaseudun toimijoiden erilainen osallisuus ja osallistuminen kytkeytyvät laajempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin kuten kestävyysmurrokseen tai covid-19 pandemian synnyttämiin yhteiskunnallisiin muutossuuntiin. Esitykset voivat pohjautua päättyneisiin tai käynnissä oleviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin kuin myös tutkijoiden ja kehittäjien vapaamuotoisiin puheenvuoroihin.

8. Kenellä on oikeus päättää luonnonresurssien käytöstä?

Työryhmäkoordinaattorit:
Anne Matilainen, koordinaattori, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, anne.matilainen@helsinki.fi, puh. 050 4151 156
Merja Lähdesmäki, vanhempi tutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, merja.lahdesmaki@helsinki.fi puh. 050 4151 155
Sami Kurki, johtaja, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, sami.p.kurki@helsinki.fi

Erilaisia luonnonresursseja ja niiden käyttöä kohtaan nousee esille yhä enenevässä määrin erilaisia vaateita. Niin ilmastotavoitteet, huoli monimuotoisuuden vähenemisestä, tavoitteet biotalouden kasvulle kuin uusien ja perinteisten elinkeinojen mahdollisuudetkin luovat omat odotuksensa sille, miten luonnonvaroja käytetään ja ennen kaikkea sille, miten niitä pitäisi käyttää. Koska luonnonresurssien tarjoamat hyödyt kohdentuvat paikallistasoa laajemmalle, yhä useampi toimijataho on kiinnostunut ja tuntee myös olevansa oikeutettu olemaan mukana päättämässä niiden käytöstä. Samaan aikaan kuitenkin noin 60% Suomen metsistä ja lähes kaiken maatalousmaan omistavat yksityiset henkilöt (LUKE, 2020). Näin ollen siis kansalliset ja globaalit luonnonvarapohjaiset hyödyt ja ekosysteemipalvelut tuotetaan usein yksityisten henkilöiden mailla.

Tähän työryhmään toivotaan esityksiä, jotka pureutuvat luonnon tarjoamien resurssien hyödyntämisen problematiikkaan eri toimijoiden näkökulmista. Miten käsitys luontopohjaisten tuotteiden käytöstä on muuttunut vihreän kulutuksen trendien myötä? Minkälaisia potentiaalisia konflikteja liittyy erilaisten kansallisten tai globaalien ekosysteemipalveluiden tuottamiseen paikallisilla resursseilla? Minkälaista osallisuutta eri sidosryhmät kokevat luonnonvaroja ja niiden käyttöön liittyvää keskustelua kohtaan? Entä, minkälaisia ratkaisukeinoja on mahdollista löytää paikallistason ja yhteiskunnan luonnonresurssien käytölle asetettujen vaatimusten yhteensovittamiseksi? Esitykset voivat liittyä esimerkiksi metsien ja luonnontuotteiden hyödyntämisen konflikteihin, luonnon monimuotoisuuteen ja lajien itseisarvon problematiikkaan, yhteiskunnan vaatimuksiin luonnonresurssien käytölle ja sen muutokseen, kuluttajien kiinnostukseen luontopohjaisia tuotteita kohtaan sekä luonnonvarojen käytön sosiaaliseen kestävyyteen.

Järjestäjät

Tapaamisen järjestää Maaseudun uusi aika -yhdistys. Yhteistyötä tehdään muun muassa Maaseutuverkostopalveluiden (maaseutu.fi) kanssa.

Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen

Osallistumismaksut

Osallistumismaksu on sama, osallistutpa vain yhtenä päivänä tai molempina päivinä.

  • Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsen: 30 euroa (Huom! Vuoden 2021 jäsenmaksu oltava maksettuna. Tiedot jäsenmaksusta ja jäsenhakulomakkeen löydät täältä)
  • Ei-jäsen: 50 euroa
  • Perustutkinto-opiskelijat, työttömät: 10 euroa

Ilmoittautuminen tutkijatapaamiseen 12.4. – 18.8.2021

Ilmoittaudu viimeistään 18.8. mennessä täällä. Ilmoittautumisesta tulee vahvistusviesti sähköpostiin.

Ilmoittautuneille ja osallistumismaksun maksaneille lähetetään linkki viikolla 34 sähköpostilla.

Osallistumismaksu maksetaan Maaseudun uusi aika -yhdistyksen tilille keskiviikkoon 18.8.2021 mennessä:

IBAN FI78 5271 0420 1489 01
BIC OKOYFIHH
viite: Maaseutututkijatapaaminen 2021 + osallistujan nimi, jos eri kuin maksaja
Y-tunnus 1601959-0

Osallistumisen peruminen

  • Mikäli osallistuminen perutaan ke 18.8. mennessä, osallistumismaksu palautetaan kokonaisuudessaan.
  • Mikäli osallistuminen perutaan ke 18.8. jälkeen, osallistumismaksua ei palauteta. Esteen sattuessa osallistumisen voi kuluitta siirtää toiselle henkilölle.

Mahdollisesta osallistumisen peruuntumisesta ilmoitetaan sihteeri@mua.fi.

Jos haluat tarkistaa, oletko jo ilmoittautunut, ota yhteyttä paivi.toyli@utu.fi.

Share This