AINEISTOJEN VALMISTELU JA LÄHETTÄMINEN

Aineistojen valmistelussa noudatetaan seuraavia ohjeita. Valmis lehdelle tarjottava aineisto toimitetaan  päätoimittajalle sähköpostin liitetiedostona tallennettuna word-dokumentiksi, jonka tallennusmuototunnus on .doc.

»  Kirjoitusohjeet pdf-tiedostona

»  Toimituksen yhteystiedot


Kansilehden tiedot

•   Kirjoituksen otsikko (lyhyt ja sisältöä kuvaava)
•   Kirjoittajan/kirjoittajien täydelliset yhteystiedot
    (maaposti, sähköposti ja puhelin)
•   Kirjoittajan/kirjoittajien oppiarvo (FM, VTT), ammattinimike
    (tutkija, projektipäällikkö, professori, johtaja, taiteilija, tms.)
    ja toimipaikka (esim. yliopisto ja laitos)
•   Kirja-, näyttely- ja elokuva-arvioissa arvioinnin kohteena
    olevan teoksen tiedot (teoksen nimi, tuottaja/julkaisija,
    julkaisupaikka ja -aika sekä laajuus)

 

Toimitus tarvitsee nämä tiedot yhteydenpitoa, kirjoittajien esittelyä ja lehden kirjoittajan kappaleiden lähettämistä varten.

Kirjoittajien esittelypalstalla näistä tiedoista julkaistaan nimi, oppiarvo, ammattinimike, toimipaikka ja sähköpostiosoite.



Käsikirjoitus

Käsikirjoitusten kieli on suomi. Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5 ilman sisennyksiä ja vasen reuna tasattuna. Fonttina käytetään Times New Roman kokoa 12 pistettä. Artikkelikäsikirjoituksesta tulee poistaa kaikki suorat viittaukset kirjoittajan tai kirjoittajien henkilöllisyyden tunnistamisen estämiseksi.

Tiivistelmä

Artikkelikäsikirjoitukseen liitetään noin 100 sanan mittainen tiivistelmä (korkeintaan 1200 merkkiä välilyönteineen).

Otsikointi

Otsikoiden tulee olla lyhyitä ja selkeästi luvun sisältöä kuvailevia. Otsikot voi käsikirjoitusvaiheessa numeroida ja otsikkotasoja voi olla kaksi. Lehdessä ylemmän tason otsikot painetaan lihavoituina ja alemman tason otsikot lihavoituna ja kursivoituna. Numerointia ei käytetä. Johdantolukua ei otsikoida.

 

Taulukot ja kuvat

Mahdollisten taulukoiden ja kuvien tulee olla tarkoituksenmukaisia, selkeitä ja siirrettävissä lehden taittoon. Väreinä niissä voi käyttää harmaansävyjä. Ne numeroidaan (TAULUKKO 2., KUVA 1.), nimetään ja sijoitetaan toivotuille paikoilleen tekstiin. Taulukon nimi sijoitetaan taulukon yläpuolelle ja kuvan nimi alapuolelle ilman loppupisteitä. Taulukoissa käytetään fonttia Arial.

Valokuvat

Artikkelien ja katsausten yhteydessä voidaan julkaista korkealaatuisia mustavalkoisia valokuvia, mikäli niillä on erityinen artikkelin sisältöön liittyvä tehtävä. Muilla palstoilla valokuvien julkaiseminen on vapaampaa. Valokuvien julkaisemisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. Kuvamateriaalin tarjoaja vastaa kuvien julkaisuoikeuksista. Valokuvat lähetetään tekstiin sijoitettujen kuvien lisäksi erillisinä painokelpoisina (resoluutio vähintään 300 dpi) kuvatiedostoina.


Lähdeviitteet tekstissä  

 

 

Tekstiviitteissä käytetään nimi ja vuosi -järjestelmää. Kirjoittajan sukunimen ja teoksen ilmestymisvuoden väliin ei kirjoiteta välimerkkiä. Kun viitteitä on useampia, ne erotetaan puolipisteellä ja järjestetään vanhimmasta uusimpaan
     (Kuusinen 2002; Mäntynen 2003; Koivunen 2009)

Yhden kirjoittajan viite merkitään tekstin sisällä seuraavasti:
     Kuusinen (1994) osoitti, että – –
     xxxxxxxxxxxxx (Kuusinen 1994) on osoitettu, että – –

Saman kirjoittajan eri teoksiin viitattaessa ne luetellaan aikajärjestyksessä alkaen vanhimmasta ja erotetaan toisistaan puolipisteellä (Pajunen 2003; 2004). Saman vuoden julkaisut erotellaan pienin kirjaimin a, b, c jne. (Pajunen 2004a; 2004b).

Jos kirjoituksella on kaksi tekijää, molemmat mainitaan viitteessä. Tekstissä käytetään ja-sanaa, suluissa &-merkkiä:
     Pihlajainen ja Haapanen (2010) toteavat – –;
     Tutkimuksen perusteella (Pihlajainen & Haapanen 2010)
     voidaan todeta – –.

Jos kirjoituksella on kolme tai useampia kirjoittajia viite lyhennetään ym.
     esim. (Tamminen ym. 2004).

Sivunumerot merkitään silloin, kun viittaus on suora lainaus, taulukko, kuvio tai muu sellainen tieto, joka voidaan selvästi paikantaa viitattavan teoksen tietylle sivulle. Viitteessä ei käytetä sivu-sanan lyhennettä
     esim. (Leppänen 2004: 200).

Jos samaa lähdettä käytetään uudestaan edellisen viittauksen välittömässä läheisyydessä siihen viitataan:
     edellä mainittu teos = emt., esim. (emt.: 78)

 

Jos teoksen kirjoittajaa ei ole mainittu, viitataan joko teoksen tai sen julkaisijayhteisön nimeen:
     – – koulujen määrä (Suomen tilastollinen vuosikirja 2000),
     (Rural Studies 2009).

On syytä välttää toissijaisia, niin sanottuja toisen käden lähteitä, joissa on referoitu alkuperäisen julkaisun tai tutkimuksen tietoja. Jos alkuperäislähdettä ei kuitenkaan ole saatavilla ja joudutaan turvautumaan toisen käden tietoon, tekstiin merkitään näkyviin, kenen ajatuksista on kyse ja tekstiviitteeksi käytetty toissijainen lähde. Molemmat lähteet on mainittava lähdeluettelossa. Esimerkki tällaisesta tekstin sisäisestä viitteestä:
     Kuusinen (2004) on tutkinut tiedonhankinnan prosesseja
     (Mäntynen 2008: 98).

Hyvin vanhoihin teoksiin viitatessa käytetään suomennoksen tai käännöksen julkaisuvuotta
     esimerkiksi Aristoteles (suom. 1931)
Jos teoksen alkuperäinen julkaisuvuosi on tiedossa, se merkitään viitteeseen seuraavasti:
      James (1890/1983) on todennut, että – –.

Lähdeviitteissä käytetään hyvän asiasuomen mukaisia lyhenteitä. Lyhenteet määrittävät viittauksen luonnetta
     esim. ks. = katso, tarkemmin;
     vrt. = kuitenkin, ainakin osin, poikkeava tieto.



Lähdeluettelo 

Lähdeluetteloon merkitään kirjoittajien koko etu- ja sukunimi (ensimmäinen tekijä käännettynä Sukunimi, Etunimi). Tekijät erotetaan toisistaan pilkulla ja kaksi viimeistä tekijää &-merkillä. Ensimmäisen kirjoittajan sukunimen ja etunimen väliin tulee pilkku ja välilyönti:
     esim. Aaltonen, Antti, Birgitta Berg & Cecilia Cederberg
     2010.

Julkaisuvuoden jälkeen tulee piste.

Kirjan toimittajien jälkeen merkitään (toim.) myös vieraskielisissä julkaisuissa

Kun on kyseessä kokoomateoksessa julkaistu artikkeli merkitään artikkeli ja teos seuraavasti, (julkaisijan jälkeen artikkelin sivunumerot):
     Tekijä, Teppo 2010. Artikkelin nimi. Teoksessa: Kirjailija,
     Kaija & Severi Suhonen (toim.). Kirjantekijän opas. Otava,
     Helsinki. 27–41.

Jos lähde on hyväksytty julkaistavaksi, mutta ei vielä ilmestynyt, lähdeluetteloon merkitään julkaisuvuoden tilalle sulkuihin sana ”painossa”.

Jos vierasperäisen nimen etuliite kirjoitetaan isolla kirjaimella, nimi aakkostetaan sen mukaan.

Suomentajat mainitaan muodossa Suom. Toivo Virtanen.

Kustannustiedoissa mainitaan Kustantajan nimi, kustantajan kotipaikka (ei painopaikkaa ja painotalon nimeä) (Otava, Helsinki.)

Elektronisista lähteistä mainitaan yleistietojen (kirjoittaja, sivuston tai artikkelin nimi) ohella tarkka Internet-osoite sekä päivämäärä, jolloin teksti on luettu, esim.:
     Suomen maaseutuverkosto. Saatavissa:
     http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseutuverkosto.html.
     [Viitattu 10.9.2009].

Sanomalehtiartikkelista mainitaan kirjoittajatietojen lisäksi lehden osa ja sivunumero (Helsingin Sanomat: A3).

Kappalemuotoiluja ei käytetä ja lähteet erotetaan toisistaan yhdellä rivinvaihdolla (enterillä).

 

Tekstissä viitattujen lähteiden tulee esiintyä täydellisinä lähdeluettelossa. Poikkeuksen tekevät henkilökohtaiset kommunikaatiot (esim. haastattelut, tiedonannot, sähköpostiviestit, puhelinkeskustelut) ja muistiinpanot, jotka merkitään vain tekstin sisäisiin lähdeviitteisiin, mutta ei lähdeluetteloon.

Kaikki lähteet merkitään samaan luetteloon. Erillisiä laki-, arkisto- tai julkaisemattomien lähteiden luetteloita ei käytetä. 

Esimerkki lähdeluettelosta:

LÄHTEET

Hall, Stuart 1999. Identiteetti. Suom. toim. Mikko Lehtonen & Juha Herkman. Vastapaino, Tampere.

Harvey, David 2008. Uusliberalismin lyhyt historia. Suom. Kaisa Koskinen. Vastapaino, Tampere.

Hyyryläinen, Torsti 2007. Monitieteiset maaseutuopinnot sosiaalisena innovaationa. Teoksessa: Hyyryläinen, Torsti & Eeva Uusitalo (toim.): Rural Studies -verkosto innovatiivisena yliopistokumppanuutena. Rural Studies -koordinaatioyksikkö, Mikkeli.11–18.

Hyyryläinen, Torsti & Eeva Uusitalo (toim.) 2007. Rural Studies-verkosto innovatiivisena yliopistokumppanuutena. Toiminnan vuodet 2002–2007. Rural Studies -koordinaatioyksikkö, Mikkeli. Saatavissa: http://www.ruralstudies.fi/liitteet/Rural Studies julkaisu ISSN 1795 9241.pdf. [Viitattu 10.9.2009].

Leskinen, Leena A., Jukka Tikkanen & Pekka Leskinen 2002. Pohjoisten metsäkeskusten yhteistyöryhmät ja niiden osallistuminen alueellisten metsäohjelmien laadintaan. Metsätieteen aikakauskirja 8(2): 91–114.

Lockie, Stewart 2006. Networks of agri-environmental action: temporality, spatiality and identity in agricultural environments. Sociologia Ruralis 46(1): 22–39.



Muita kirjoitusohjeita

 

 

Tieteellisessä tekstissä vinoviivan käyttöä ei suositella (ja/tai voidaan korvata jommallakummalla vaihtoehdolla).

Prosenttimerkkiä käytettäessä luvun ja merkin väliin tulee tyhjä väli.

Sijapääte liitetään prosenttimerkkiin kaksoispisteen avulla – mieluummin kuitenkin sanallisesti ilmaisten, esim. 25 prosenttisesti (tai 25 %:sesti).

Desimaalit merkitään pilkulla.

Lainausmerkit ovat samanlaiset lainauksen alussa ja lopussa ”lainattu teksti”. Tarpeetonta puhekielenomaista lainausmerkeissä puhumista on syytä välttää. Puolilainausmerkit kuuluvat suomen kielessä vain lainauksen sisäiseen lainaukseen.

Sitaatit (esim. haastatteluista) ja pitkät lainaukset merkitään käsikirjoitukseen omiksi kappaleiksi, jotka erotetaan ennen ja jälkeen kappaletta olevilla tyhjillä riveillä. Sitaatti kirjoitetaan kursiivilla.

 

Poisto ja lainauksen lyhentäminen merkitään kahdella ajatusviivalla – – (ei siis ellipsillä eli kolmella pisteellä, kuten englannin kielessä).

Vieraskieliset sanat kirjoitetaan silloin, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia (esim. kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa vakiintuneet käsitteet), sulkuihin ilman kursivointia.

Kirjojen nimet ja tyypittelyt kursivoidaan, leipätekstissä ei käytetä lihavointia.

Typologisten tehokeinojen, kuten kursivoinnin ja lihavoinnin, käytössä pyritään säästeliäisyyteen, jotta ne eivät menettäisi tehoaan ja tekisi tekstistä visuaalisesti levotonta.

Alaviitteitä pyritään välttämään.




  

Referee-menettely

Artikkeleiksi tarkoitetut käsikirjoitukset arvioi kaksi asiantuntijaa. Kirjoittajat ja arvioijat eivät tiedä toistensa nimiä (ns. double blind -menettely). Jos käsikirjoitus liittyy selvästi kahteen eri tieteenalaan, arvioijat pyritään valitsemaan näiltä tieteenaloilta. Toimitus voi palauttaa kirjoituksen takaisin ilman ulkopuolista arviointia puutteellisen kieliasun vuoksi, mikäli käsikirjoitus ei täytä lehden tieteellisille artikkeleille asettamia kriteereitä tai se ei kuulu maaseutututkimuksen piiriin. 

 

Kiitokset

Artikkelin lopussa, ennen lähdeluetteloa on mahdollista esittää kiitokset esim. tutkimuksen rahoittajille, tutkimusavustajille, ohjaajille ja käsikirjoituksen kommentoijille.

 

Tekijänoikeudet 

 

 

MUA –lehdessä julkaistavista artikkeleista ja katsauksista tehdää kirjoittajan/kirjoittajien ja lehden kustantajan välillä kustannussopimus. Sopimukseen on kirjattu molempia osapuolia koskevat oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät mm. kirjoituksen uudelleen- ja rinnakkainjulkaisemiseen sekä sähköiseen julkaisemiseen.

 

Julkaistaessa MUA-lehdessä aiemmin julkaistua aineistoa tulee ensimmäinen julkaisija mainita hyvän tieteellisen tavan ja kyseisen foorumin viittauskäytännön mukaisesti. Lisäksi pyydämme ilmoittamaan rinnakkaisjulkaisemisesta toimitukseen.  Sähköisessä julkaisemisessa tulee noudattaa vuoden viivettä paperijulkaisusta.